”Kukaan ei tiedä mistään mitään” – Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstö tyytymätön aloitukseen

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijät kokevat, että heitä ei otettu mukaan hyvinvointialueelle siirtymisen suunnitteluun.

Kuvateksti
Epäselvyydet, heikentynyt esimiestuki ja kasvanut työmäärä näkyvät Pohjois-Pohjanmaalla nyt pitovoiman heikentymisenä ja henkilöstön vaihtuvuutena.
Kuva: Ari Korkala

Henkilöstö on Pohjois-Pohjanmaalla tyytymätön tapaan, jolla hyvinvointialue toiminta on käynnistynyt. Henkilöstön näkemys selviää tarkastuslautakunnan tuoreesta arviointimuistiosta. Sen yhteydessä toteutettiin henkilöstökysely.

Arvioinnin kohteena on hyvinvointialueen palvelutuotannon käynnistyminen ja palveluiden toimivuus alkuvuonna 2023.

Henkilöstökyselyn tulosten mukaan 43 prosenttia henkilöstöstä koki siirtymisen muuttaneen oman työyksikkönsä toimintaa. 74 prosenttia koki muutoksen negatiivisena.

Tarkastuslautakunnan mukaan epäselvyydet, heikentynyt esimiestuki ja kasvanut työmäärä näkyvät nyt pitovoiman heikentymisenä ja henkilöstön vaihtuvuutena.

Kyselyn mukaan henkilöstö toivoo, että se otettaisiin mukaan muutoksien ja toimintojen suunnitteluun.

”Työntekijöitä ei ole otettu mukaan töiden suunnitteluun edes kuulemalla työntekijöitä.
Yhteinen suunnittelu/keskustelu puuttuu kokonaan.”

Hyvinvointialueen käynnistyminen näyttäytyi henkilöstölle sekavana ja keskeneräisenä.

Henkilöstö koki muutoksen toteutuneen liian kiireellä. Muutoksia tuli kerralla liikaa. Henkilöstökyselyn yleisin kommentti oli: ”Kukaan ei tiedä mistään mitään.”

Eniten työntekijöitä kuormittivat tietojärjestelmien muutokset. Moni myös koki, että esihenkilön tuki oli vähentynyt.

Esihenkilöiden kasvanut kuormitus tulikin kyselyssä selkeästi esille. 60 prosenttia esihenkilöistä koki, että ei ollut saanut riittävästi tietoa henkilöstöasioiden hoitamista varten. Esihenkilöt olivat myös huolissaan, että aika ei riitä alaisten riittävään tukemiseen uuden opettelun ja asioiden selvittelyjen keskellä.

”Joutuu sietämään valtavasti epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, jota on tietenkin aina, mutta ei tässä mittakaavassa. Työntekijät janoavat vastauksia, joita minulla ei ole antaa.”

Toimialuejohtajien mukaan hyvinvointialueen toiminnan aloitusta ovat vaikeuttaneet työntekijäpula ja hoitovelka. Johtajien mukaan asiakkaat ja potilaat ovat kuitenkin saaneet tarvitsemansa palvelut, mutta kiireetön hoito ei ole aina toteutunut. Henkilöstöstä 38 prosenttia koki siirtymisen hankaloittaneen asiakas- ja potilastyötä.

Muutoksessa oli tarkastuslautakunnan mukaan myös tuuria, sillä suurempia asiakas- ja potilasvahinkoja ei sattunut. Tarkastuslautakunta kiittää osaavaa henkilöstöä, joka on toiminut vuodenvaihteen haasteista huolimatta asiakaslähtöisesti ja vastuullisesti.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on tiettävästi ainoana teettänyt käynnistymisen arvioinnin yhteyteen henkilöstökyselyn. Muut hyvinvointialueet ovat arvioineet toimintaa talouden ja asiakkaiden palvelujen toteutumisen näkökulmasta.
 

6.6. klo 12.41 lisätty kuvateksti.