Kosteus maksaa miljoonia

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen tai Satakunnan sairaanhoitopiirien tyyppisille 3500 työntekijän työyhteisöille koituu vuosittain yli kolmen miljoonan euron kulut, jotka johtuvat huonosta sisäilmasta. Summaan päästään, kun sisäilman huonolaatuisuuteen liittyvät poissaolot suhteutetaan työntekijöiden määrään.

Johtopäätös perustuu Tehyn jäsenille suunnattuun sisäilmaselvitykseen, joka on tehty Turun yliopiston ja Tehyn yhteistyönä.

Selvityksessä ilmeni paljon poissaoloja infektiosairauksien vuoksi, sillä jopa 70 prosenttia vastaajista oli ollut sairauslomalla niiden vuoksi. Seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti infektioiden aiheuttamista pitkittyneistä sairauslomista. 40 prosenttia oli ollut yli kolme päivää sairauslomalla hengitystieoireiden tai infektioiden viimeksi kuluneen vuoksi vuoden aikana.

Sairauspoissaolokustannuksen lisäksi tulevat lääkkeiden, tutkimusten ja lääkärissä käyntien aiheuttamat kustannukset.

– Lisäksi pitää muistaa elämänlaatua heikentävät kustannukset, jotka voivat olla tuhansia euroja yhden henkilön osalta, sanoo Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä.

Sairastuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, jaksamisongelmaa, heikentää sitoutumista työhön sekä voi jopa rajoittaa sosiaalista elämää. Jos sairaus etenee, työntekijä voi joutua jäämään varhaiseläkkeelle, mikä lisää työnantajan kustannuksia entisestään.

Selvityksen tulokset ovat samassa linjassa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan laskelmien kanssa. Jo vuonna 2012 se arvioi, että altistumisen alkuvaiheessa syntyy lyhyitä sairauspoissaoloja, joista aiheutuu yhteiskunnalle 403 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Tästä summasta altistumisen pitkittymisestä johtuvien astmojen kustannukset olisivat noin 45 miljoonaa euroa vuodessa.

Tehy muistuttaa, että korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon on jo vuosia osoitettu liian vähän rahaa.