Korona on tuonut kuntoutusalan ammattilaisten työhön kuormitusta, koska suojaimia ei ole saatavilla tarpeeksi ja ohjeistukset ovat epäselviä ja ne muuttuvat jatkuvasti. Epävarmuus tulevasta ahdistaa.
Siirto uusiin, vieraisiin tehtäviin oli monelle pelottavaa, koska niihin ei ollut kouluttautunut eikä saanut riittävää perehdytystä. Myönteistä asiassa oli, että nyt ymmärtää toisten työtä paremmin.
Joka kolmas vastanneista pelkäsi saavansa itse koronatartunnan työssään. Vastaajista 13 prosenttia ilmoitti, että heillä on ollut koronaan sairastuneita tai altistuneita potilaita.
Lähes kaikkien työhön korona oli vaikuttanut paljon tai jonkin verran.
Uudet toimintatavat, kuten etäkuntoutus lisääntyi voimakkaasti. Lisäksi terapioita on toteutettu ulkona. Muuten lähiterapioiden määrä on romahtanut niin vastaanotoilla, kotikäynneillä ja hoivakodeissa. Samoin ryhmätoiminnat on lakkautettu ja työpaikkakäyntejä ei tehdä.
Noin 12 prosenttia vastanneista kertoi tehneensä etäkuntoutusta ennen koronaepidemiaa. Nyt luku on 39 prosenttia ja osa on vielä aikeissa ottaa uuden toimintavan käyttöön.
– Tämä on myönteinen koronan vaikutus. Näin vältytään mahdolliselta viruksen levittämiseltä. Tutkimusten mukaan etäterapia voi olla yhtä vaikuttavaa tai vaikuttavampaa kuin lähiterapia. Lisäksi se on myös kustannustehokasta ja aikaa säästyy matkoissa, Töytäri kertoo.
Tehyn kyselyyn kuntoutusalan ammattilaisille koronatilanteen vaikutuksista vastasi 1 356 tehyläistä. Enemmistö vastaajista oli fysioterapeutteja (72 %). Lisäksi oli jalkaterapeutteja, kuntohoitajia, kuntoutusohjaajia, toimintaterapeutteja, työfysioterapeutteja, osteopaatteja ja apuvälinealan asiantuntijoita.
