Korona-ajan satoa – kunta-alalla suurimmat sairauspoissaolot varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla

Varhaiskasvatuksessa yli 30 päivän poissaolot ovat lisääntyneet reilusti Kevan tilastojen mukaan. Kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2022 keskimäärin kahdella päivällä edellisvuoteen verrattuna.

Kuvateksti
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden sairauspoissaolot kunta-alalla ovat kasvaneet.
Kuva: iStock

Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä kertyi eniten varhaiskasvatuksessa. Niitä oli keskimäärin 21 päivää vuonna 2022. Terveysalalla poissaolopäiviä oli keskimäärin 19,1.

Kevan keräämien tilastotietojen mukaan ammattialojen väliset erot sairauspoissaoloissa ovat säilyneet edellisvuosien tapaan.

Molemmilla aloilla yleistyivät vuoden aikana keskipitkät poissaolot, joiden osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksikköä. Varhaiskasvatuksen työntekijöistä 45 prosentille ja terveysalan työntekijöistä 36 prosentille kertyi poissaolopäiviä sairauden takia 8–29 päivää vuonna 2022.

Varhaiskasvatuksessa myös yli 30 päivän poissaolot ovat lisääntyneet reilusti. 20 %:lle kertyi poissaoloa yli 30 päivää vuoden 2022 aikana, kun vuonna 2021 osuus oli 17 %.

Ammattialoista vähiten sairauspoissaoloja oli hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen tehtävissä työskentelevillä, keskimäärin 9,8 päivää vuonna 2022.

Poissaolopäiviä sairauden vuoksi kunta-alalla oli viime vuonna keskimäärin 16,5, kun vuonna 2021 päiviä kertyi 14,7. Sairauspoissaolot myös pitkittyivät. Pidempiä, 8–29 päivän poissaolokertymiä oli vuonna 2022 jo reilu kolmannes, kun edeltävinä vuosina 2019–2021 niitä oli neljännes kaikista sairauspoissaoloista.

Myös yli 30 päivän poissaolokertymät lisääntyivät hieman ja olivat vuonna 2022 noin 14 % kaikista sairauspoissaoloista.

”Henkilöstöasioista vastaavien mukaan sairauspoissaolojen kasvu johtui vuonna 2022 pitkälti koronasairauksista ja hengitystieinfektioista. Henkilöstöä ovat kuormittaneet myös erilaiset muutostilanteet, niin yksityiselämään kuin organisaatioihin liittyvät. Henkilöstövajeen, saatavuuden ja vaihtuvuuden nähdään kuormittavan paitsi työyhteisöjä myös yksilöitä”, sanoo Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Nuorten, alle 30-vuotiaiden sairauspoissaoloissa on ollut tasaista kasvua vuodesta 2019. Viime vuonna nuorten sairauspoissaolot lisääntyivät lähes kahdella päivällä; poissaolopäiviä oli nuorilla keskimäärin 14.

Poissaolot ovat myös pitkittyneet nuorilla. Alle 30-vuotiaille kertyi viime vuonna selkeästi enemmän pidempiä, 8–29 päivän sairauspoissaoloja (37 %) kuin edellisvuonna (28 %). Yli 30 päivän poissaolojen osuus oli 13 prosenttia kaikista poissaoloista.

Keva arvioi, että vuonna 2022 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla työnantajille noin 1,3 miljardin euron kustannukset, joista sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 %. Työkyvyttömyyden kustannukset kasvoivat lähes 200 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu pitkistä (yli 30 päivän) poissaoloista, vaikka niillä on vain noin 10 % henkilöstöstä.