Sairauspoissaolot kunnissa ja hyvinvointialueilla ovat vähentyneet, mutta silti poissaolopäiviä kertyi 2023 enemmän kuin aiempina vuosina.
Tilanne käy ilmi Kevan tutkimuksesta.
Vuoden 2022 sairauspoissaolopäivien poikkeuksellinen kasvu kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstöllä johtui pitkälti koronasairauksista ja hengitystieinfektioista.
Viime vuonna sairauspoissaolopäiviä oli keskimäärin 15,5. Vuonna 2022 päiviä kertyi 16,5 ja vuonna 2021 niitä oli 14,7.
Sairauspoissaoloissa eniten lisääntyivät 1–7 päivän poissaolokertymät vuoden aikana (35,8 %).
Pidempiä, 8–29 päivän poissaolokertymiä oli vuonna 2023 vajaa kolmannes (29,6 %).
Niiden osuus, joille ei kertynyt lainkaan poissaoloja vuoden aikana, on pysynyt vuoden 2022 tasolla (20,9 %), kun tätä aiemmin osuus oli noin 30 %.
Joka kolmannessa julkisen alan organisaatiossa oli viime vuonna onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloihin liittyviä työkyvyttömyyskustannuksia.
"Tässä onnistuttiin esimerkiksi panostamalla esihenkilötyöhön ja mahdollistamalla työn joustoja sekä varhaisella puuttumisella. Työntekijöiden työkyvyn aktiivinen seuranta ja heidän työhyvinvointiinsa panostaminen on myös tärkeää", kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Poissaolopäiviä kertyi aiempien vuosien tapaan keskimäärin eniten varhaiskasvatuksen (18,9 päivää) sekä terveysalan (17,6 päivää) ja sosiaalialan (16,1 päivää) henkilöstölle.
Varhaiskasvatuksessa lähes joka viidennelle työntekijälle kertyi sairauspoissaoloja yli 30 päivää vuoden aikana.
"Varhaiskasvatuksessa henkilöstölle kertyy paljon sairauspoissaolopäiviä lyhyistä ja keskipitkistä poissaolojaksoista, ja ne lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla."
Ensimmäistä kertaa tarkasteltiin erikseen myös pelastusalan ja ensihoidon henkilöstöä, joilla oli keskimäärin 14,5 sairauspoissaolopäivää vuoden 2023 aikana.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2023 ainoastaan yli 60-vuotiailla työntekijöillä.
Nuorten, alle 30-vuotiaiden, poissaolot sairauden takia vähenivät hieman, mutta niitä kertyi kuitenkin keskimäärin 13, mikä on enemmän kuin ennen vuotta 2022.
Useammalle kuin joka toiselle nuorelle kertyi poissaoloja yli 8 päivää vuoden 2023 aikana.
Keva arvioi, että vuonna 2023 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työnantajille yhteensä noin 1,2 miljardin euron kustannukset, joista sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 %.
Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu pitkistä (yli 30 päivän) poissaoloista, vaikka niillä on vain noin 10 % henkilöstöstä.
Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023
