Pohjois-Savo erottuu siinä, että siellä on selvästi muita alueita ja koko maan tasoa enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus on korkeinta Pohjois-Karjalassa. Näin on myös Etelä-Karjalassa. Myös sepelvaltimotauti oli yleisempi Etelä-Karjalassa kuin muilla alueilla.
”Alueellisiin eroihin vaikuttavat palvelujen lisäksi esimerkiksi elintavat, työllisyys- ja taloustilanne sekä koulutus. Myös kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä”, toteaa Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Terveysindeksin tietokokonaisuus auttaa hyvinvointialueita palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa
Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kuvaa sairauksista aiheutuvaa kuormitusta hyvinvointialueilla. Kuormitusta arvioidaan kustakin sairausryhmästä aiheutuvan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeiden, elämänlaatuvaikutusten sekä kustannusten kautta.
”Indeksitietoa voi hyödyntää sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sosiaalietuuksien että hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja arvioinnissa”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Indeksin kehittäjät painottavat, että päättäjillä on keinoja muuttaa terveystilannetta. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin.
”Tehokkaimmat keinot perustuvat päätöksiin, joilla mahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sekä ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla. Myös perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden vahvistaminen on tärkeää”, Koponen sanoo.
Terveysindeksitiedot kunnittain ja viidelle yhteistyöalueelle julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Jatkossa kaikki terveysindeksin tiedot päivitetään vuosittain.
Kansallinen terveysindeksi (THL)
Kansallinen terveysindeksi (Kela)
