Julkisista hankinnoista puuttuu vastuullisuus

Julkinen sektori ei osaa hyödyntää vastuullisuuskriteereitä.

Kuvateksti
Vastuullisuutta on huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Kuva Finnwatch ry.

Suomi ei aseta julkisiin hankintoihin juuri lainkaan vastuullisuuskriteereitä, vaikka hankinnat muokkaavat markkinoita. Julkisiin hankintoihin kohdistuvia vaatimuksia olisi kilpailutustilanteessa mahdollista hyödyntää niin, että vastuullisuus otetaan huomioon. Tieto ja osaaminen eivät kuitenkaan riitä. 

Vastuullisuusvajeen nosti esiin Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala puhuessaan Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys FIPSU ry:n tilaisuudessa 10. maaliskuuta. Tehy on FIPSU:n jäsen. 

Finnwatch on toistuvasti osoittanut, kuinka useissa Suomessa myytävien hyödykkeiden tuotantoketjuissa työskentelee ihmisiä epäinhimillisissä olosuhteissa ja riittämättömillä palkoilla. Riskimaissa on yleistä, että työntekijöillä ei ole mahdollisuuksia itse puolustaa oikeuksiaan, sillä ay-aktiiveja häiritään ja järjestäytymistä voidaan rajoittaa esimerkiksi lainsäädännössä.

Niin kutsutut Ruggien periaatteet määrittävät yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä pelisääntöjä. Ne hyväksyttiin YK-tasolla vuonna 2011. Suomi on niihin sitoutunut. Periaatteet rakentuvat kolmen pilarin ympärille, joita ovat suojele, kunnioita ja korjaa.

Julkisiin hankintoihin pätevät valtion sitoumukset ihmisoikeussopimuksiin. Suomessa julkisten hankintojen arvo on noin viidennes maamme bruttokansantuotteesta, mikä on 30 miljardia euroa vuosittain.