Tehyläiset ovat tehneet aluehallintovirastoihin tähän mennessä noin 3 500 kantelua potilasturvallisuuden vaarantumisesta työpaikoilla.
Noin puolet niistä koskee erikoissairaanhoitoa.
”Kahdessa tehohoitohuoneessa seitsemän potilasta. Potilaat olivat todella kriittisiä ja huonovointisia. Tavallisen tehohoidon lisäksi yhdellä oli sekä ECMO- että HD-hoito ja yhdellä HD-hoito.
Yövuoroon olisi tarvittu kymmenen sairaanhoitajaa, mutta meitä oli vain seitsemän. Yksi sairaanhoitaja oli vastuussa sekä potilaasta, ECMO-hoidosta että HD-hoidosta, mikä on 2–3 hoitajan työ.
Yksi potilasta oli sellainen, että hänen perushoitoonsa olisi tarvittu kaksi hoitajaa."
Myös perusterveydenhuollosta ja vanhuspalveluista on kanneltu. Varhaiskasvatuksesta on tehty yksittäisiä kanteluja. Kanteluja on tehty sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
"Terveysasemilla henkilöstöpulan vuoksi työkuormitus on osassa työpaikkoja kohtuuton ja jonot pitkiä. Kanteluista käy myös ilmi jo pitkään jatkunut bioanalyytikkopula näytteenotossa ja analytiikassa. Kotihoidossa työntekijäpula on jo krooninen, ja hoivakodeissa sijaisten saaminen on yhä vaikeampaa", sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Petra Marjamaa.
Potilasturvallisuus on vaarantunut 85 prosentissa kanteluista siitä syystä, että työvuorosta puuttuu työntekijä tai työntekijöitä eikä tilalle ei ole saatu tai hankittu sijaista. Muita yleisimpiä syitä ovat liian suuri potilas- tai asiakasmäärä suhteessa henkilökunnan määrään sekä puutteellinen perehdytys.
Kantelujen mukaan liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi potilaiden ja asiakkaiden turvallisuus vaarantuu, ja hoidon laatua ei voida taata.
"Lääkehoidossa tapahtuu virheitä, koska lääkelistoja ei ehditä tarkistaa. Ammattihenkilöt joutuvat priorisoimaan vain kaikkein kiireisimmät tehtävät. Osa tarvittavasta hoidosta jää toteuttamatta. Hoidon tarvetta ei ehditä asianmukaisesti arvioida", Marjamaa luettelee.
"Kova kuormitus aiheuttaa sairauspoissaoloja, jotka vaikeuttavat henkilöstötilannetta entisestään. Tauot jäävät pitämättä. Perehdytystä ei ehditä toteuttaa, ja opiskelijat joutuvat kantamaan enemmän vastuuta kuin osaaminen mahdollistaisi."
Eniten kanteluja on tehty Etelä-Suomen (noin 1 300) ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon (noin 800). Vähiten kanteluja oli tehty Lapin aluehallintovirastoon (alle sata).
Sairaanhoitopiireittäin eniten kanteluja on tullut Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireistä. Hus-alueella on tehty noin 750 kantelua ja Varsinais-Suomesta noin 330.
”Aamuyöllä potilaita oli jo yli kätilökapasiteetin niin, että potilasturvallisuus vaarantui. Osastolle siirtyvien potilaiden tietoihin ei ehditty kunnolla perehtyä, samalla kun synnytysosastolta siirrettiin potilaita eteenpäin niin, että raportteja ei ehditty antaa tai kirjauksia tehdä loppuun. Synnyttäjien KTG:tä ei ehditty asiallisesti seuraamaan, sillä kaikki kätilöt olivat kiinni kiireellisessä potilashoidossa.”
Tehy on kehottanut jäseniään ilmoittamaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta aluehallintovirastoon. Kehotus annettiin, koska tehyläisten kokemus on se, että työpaikkojen omavalvonta ei toimi.
Tehy halusi myös tehdä näkyväksi sen, että potilasturvallisuus vaarantuu työpaikoilla säännöllisesti myös normaalina aikana.
Osa kanteluista koskee tiettyä yksittäistä työvuoroa, esimerkiksi iltavuoroa. Osassa kanteluita on kerrottu, että tilanne on jatkunut jo pidempää, viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia.
”Kotihoidossa oli jo eilen tiedossa, että yksi työntekijä puuttuu. Hänen asiakkaansa jaettiin muille lähihoitajille ja muutama myös sairaanhoitajille.
Tänä aamuna puuttui kaksi lähihoitajaa lisää, ja työt jaettiin sairaanhoitajille ja esihenkilölle. Iltaan on tulossa kolme työntekijää; tarve on 7–8.
Sairaanhoitajien työ jää odottamaan tai unohtuu, jolloin on riski, että jokin lääkemuutos tai muu kannanotto asiakkaan terveydentilaan odottaa liian pitkään. Odotus voi johtaa asiakkaan kunnon huononemiseen. Pahimmassa tapauksessa hän joutuu sairaalaan."
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén, työnantajat ja viranomaiset olivat Tehyn ja SuPerin lakon aikaan huolissaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Tämä oli myös peruste valmistella potilasturvallisuuslakia, mikä käytännössä Tehyn mukaan mursi lakko-oikeuden.
Kursivoidut kohdat ovat esimerkkejä tehdyistä ilmoituksista. Niitä on muokattu tunnistamisen estämiseksi. Ilmoittajilta on pyydetty julkaisuun lupa.
