Ilmoitetuista vahingoista joka kolmas johtaa korvauksiin

Potilasvahinkoilmoituksia tehtiin viime vuonna noin viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat edelleen vahinkotilastojen kärjessä.

Kuvateksti
Yleisimmin korvauksia maksettiin tuki- ja liikuntaelinten leikkausten vuoksi. Kuva iStock

Vahinkoilmoitusten määrä on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2016 kasvu oli jonkin verran aiempaa voimakkaampaa. Ilmoitettuja tapauksia ratkaistiin 7 537, joista 2 166 katsottiin korvattaviksi vahingoiksi.

Yleisimmin korvauksia maksettiin tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteiden (469 korvausta) sekä muiden leikkaus- tai anestesiatoimenpiteiden (466 korvausta) yhteydessä sattuneista vahingoista. Eniten korvattiin lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sattuneita vahinkoja, jotka ovat olleet useina vuosina vahinkotilastojen kärjessä.

Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 300. Nämä vahingot tapahtuivat tavallisimmin juurihoitoa tehtäessä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vahinkoilmoitusten käsittelyaika on pidentynyt hieman aiemmasta. Viime vuonna keskimääräinen käsittelyaika oli 7,5 kuukautta. 

– Olemme vaiheittain siirtymässä sähköiseen asiointiin. Toivomme sen tuovan helpotusta paitsi jokaiselle oman asiansa hoitamiseen, ajan myötä myös käsittelyaikoihin, sanoo yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen.

Potilasvakuutuskeskus hoitaa keskitetysti kaikki potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. Lakiin perustuva potilasvakuutusjärjestelmä turvaa potilaan ja hoitohenkilöstön oikeudet potilasvahingon sattuessa. Suurin osa kielteisistä korvauspäätöksistä johtuu siitä, että vahinko ei ollut asianmukaisesta hoidosta huolimatta vältettävissä. Esimerkiksi hoidon yhteydessä alkanut infektio jää korvaamatta, jos infektio arvioidaan laissa säädetyin perustein ns. siedettäväksi.

Vuonna 2016 maksetut korvaukset olivat yhteensä 40,9 miljoonaa euroa, mikä sisälsi korvaustoiminnan hoitokulut. Maksetuista korvauksista vajaa 40 prosenttia johtui ansionmenetyksistä.