Poliisi ei ota julkisuudessa kantaa henkilöiden asemaan tai tehtäviin Husin organisaatiossa.
Syyteharkinta on syyttäjän toimenpide, joka ratkaisee, nostetaanko syyte vai ei. Syyte on nostettava, kun on olemassa todennäköisiä syitä Syyte on nostettava, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Mikäli syyttäjä nostaa syytteen, hän laatii haastehakemuksen, jonka jälkeen asia siirtyy käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Poliisin tiedotteen mukaan ulkopuolinen taho tarkisti Husin toimintaa vuonna 2019. Tarkastuksessa todettiin, että kilpailuttamatta tehtyjen hankintojen tarkkaa arvoa tai lukumäärää on mahdoton selvittää. Kuitenkin merkittävää määrää sopimuksia oli jatkettu sähköpostitse ilman kilpailutusta.
Toiminta oli jatkunut vuodesta 1998. Sopimukset olivat arvoltaan noin 200 miljoonaa euroa. Pelkästään vuosilta 2016–2019 sopimusten jatkoja ilman kilpailutusta oli tehty miltei 80 miljoonan euron arvosta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutki hankintoja, jotka tehtiin vuosina 2018–2019. Markkinaoikeus ratkaisi asian vuonna 2020 KKV:n esityksen perusteella.
Ratkaisun mukaan Hus oli menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se oli hankkinut suorahankintana eri tuoteryhmiä, joiden vuotuiset arvot olivat ylittäneet hankintalain mukaiset kynnysarvot. Markkinaoikeus määräsi vuonna 2020 Husille seuraamusmaksuja.
Poliisin esitutkinta selvitti epäiltyjä vakavia puutteita hankinnoissa, niiden suunnittelussa ja valvonnassa.
”Puutteet johtivat siihen, että Husilla ei ollut kokonaiskuvaa Hus-kuntayhtymän hankinnoista tai kykyä tunnistaa ja järjestää hankintojen uudelleen kilpailutusta”, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Lauri Huittinen.