Ensimmäisessä tutkimuksessa Husin henkilökunnasta 3,3 prosentilta löydettiin koronavirustartunta ensimmäisessä aallossa.
Tehohoidossa koronaviruspotilaita hoitaneilla oli vain yksi tartunta. Koronaa sairastavien vuodeosastoilla työskennelleillä oli kahdeksan tartuntaa.
Eron syynä saattaa tutkijoiden mukaan olla muun muassa se, että teho-osastolla työntekijällä on koko työajan täysi suojaus. Myös hänen kontaktinsa muuhun henkilökuntaan voi työaikana olla muita vähäisempää.
Vuodeosastoilla esimerkiksi potilaan seurantatiedot kirjataan yleensä osaston kansliassa, jossa on muitakin. Teho-osastoilla kirjataan suojattuna potilaan luona.
Ensimmäisen tutkimuksen kaikilla tartunnan saaneilla oli oireita, mutta ne olivat yhtä lukuun ottamatta lieviä. Oireina erottuivat selkeimmin haju- ja makuaistin menetys. Muita oireita olivat lihassärky, väsymys, kuume ja painontunne rinnassa.
Hus testaa vain oireiset työntekijät.
”Käytäntö vaikuttaa hyvältä, sillä aiemmin tunnistamattomia tapauksia ei juuri löytynyt”, Kantele sanoo.
Tutkimukseen osallistui 1095 Husin henkilökunnan jäsentä: lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, osastosihteereitä ja laitoshuoltajia. Työympäristöt valittiin kattamaan sekä vähäisen että suuren koronatartunnan riskin.
Toisessa tutkimuksessa kartoitettiin hoitohenkilökunnan altistumista koronavirustartunnoille työ- ja vapaa-ajalla.
Tutkimuksessa oli mukana 866 sairaanhoitajaa, kätilöä ja lääkäriä.
Tutkimukseen osallistuneista 41 henkilöllä oli koronavirustartunta tai sen vasta-aineita. Heistä 22 oli todennäköisesti saanut tartunnan työpaikallaan, 15 työpaikan ulkopuolella ja neljä tapausta jäi epäselväksi.
Työkaverilta saaduista tartunnoista puolet oli peräisin vapaa-ajalta.
