Laskelma lähtee siitä oletuksesta, että jokainen rokottamaton henkilö tulee ennemmin tai myöhemmin saamaan koronavirustartunnan ja osa heistä päätyy sairaalahoitoon. Riski päätyä sairaalahoitoon vaihtelee ikäryhmittäin.
Esimerkiksi alle 20-vuotiaiden tartunnan saaneiden riski päätyä sairaalahoitoon on arvioitu 0,5 prosentiksi, mutta yli 70-vuotiailla riski on jo 30 prosenttia.
"Rokottamattomuuden hintalappu laskee, jos rokotuskattavuus nousee tai markkinoille tulee koronavirustaudin kulkua oleellisesti helpottava lääke”, sanoo Husin vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi.
”Vaikka kustannukset eivät toteutuisikaan noin suurina, niin sanotun jäännöstaudin kustannukset ovat joka tapauksessa valtavat."
Mäkijärvi sanoo, että kustannukset ovat jostain muusta pois, ellei terveydenhuollon resursseja lisätä. Tehohoidon kapasiteetin lisääminen on hänen mukaansa välttämätöntä, jotta muutkin kuin koronaviruspotilaat saadaan hoidetuksi.
"Erikoissairaanhoidon resursseja tarvitaan muiden potilaiden hoitoon sen sijaan, että hoidamme potilaita, joiden tauti olisi voitu estää toimivalla ja turvallisella rokotteella."
Laskelmassa ei ole mukana lyhyistä sairauslomista, jälkipoliklinikkakäynneistä, koronan pitkäaikaisoireiden hoidosta, eläkkeistä, perusterveydenhuollon kuormituksesta tai muiden sairauksien hoitoviiveistä aiheutuvia kustannuksia.
