Ilmoitettujen potilasvahinkojen määrä nousi 2010-luvulla yli 30 prosenttia. Koronan takia trendi taittui. Koronavuonna 2020 ilmoituksia tuli 13 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna, sillä potilaitakin oli tavallista vähemmän. Viime vuoden alussa käyrät lähtivät taas nousuun.
Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä ratkaistuista tapauksista 965 eli 23 prosenttia arvioitiin korvattaviksi. Korvausta hakeneista reilu neljännes sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden ilmoittamansa tapauksen osalta. Yksi vahinkoilmoitus voi koskea useaa eri hoitopaikkaa.
Korvatuista vahingoista suurin osa (92,9 %) on niin sanottuja hoitovahinkoja. Niissä korvausperuste on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja välttänyt vahingon. Toiseksi eniten sattuu infektiovahinkoja (5,9 %). Potilasvakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet terveydenhuollon rajallisista resursseista.
Korona sairautena ei näy merkittävästi tilastoissa, vaikka rokotushaitoista on puhuttu vielä tänä kesänä. Korona on mainittu pandemian aikana noin 300 vahinkoilmoituksessa. Ratkaistuista ilmoituksista alle kymmenen prosenttia on täyttänyt jonkin korvausperusteen.
Potilasvakuutuksesta voi saada korvausta esimerkiksi virheellisen pistostekniikan aiheuttamasta haitasta, mutta se ei korvaa lääkeaineen aiheuttamia haittoja. Koronarokotteen aiheuttamista haitoista tulee ilmoittaa Suomen Keskinäiseen Lääkevahinkovakuutusyhtiöön.
