Hoitotyötä on tutkittu Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Työterveyslaitoksen kehittämishankkeessa.
– Yllättäen kognitiivisten vaatimusten laajuus ja useiden eri osa-alueiden toistuvuus päivittäin ja kuormittavuus olivat yleisempiä hoitotyössä kuin hallintotyössä toimistossa.
Hankkeen tulokset osoittavat, että kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä onnistuu. Kognitiivista ergonomiaa voi parantaa suunnittelemalla työprosessit siten, että ne ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Lisäksi pitää muokata kognitiivisesti kuormittavia työolosuhteita niin, että tarpeeton aivokuorma vähenee.
Satakunnan sairaanhoitopiirissä luotiin uusia käytäntöjä työpäivän yhteiseen suunnitteluun sekä raportointi- ja muiden keskittymistä vaativien tilanteiden rauhoittamiseen. Osa uusista toimintatavoista oli laitteiden sijoittelua sekä teknologian hyödyntämistä arjessa.
– Useissa yksiköissämme tiedon kulku parani, oman työn hallinta lisääntyi ja potilasvastaanottojen keskeytykset vähenivät. Hanke toi pysyviä muutoksia osastojen toimintaan, iloitsee hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi sairaanhoitopiiristä.
Tulokset ovat hyödyksi nyt, kun tuleva sote-uudistus on käsillä. Kognitiivisen ergonomian parantaminen on hyvä ajoittaa juuri muutos- ja murroskohtaan, jossa rakennetaan ja luodaan uusia toimintatapoja.
– Sote-uudistuksessa henkilöstön työpaikat, työtehtävät ja prosessit muuttuvat. Tällöin on luontevaa keskittyä myös konkreettisen arkisen työn suunnitteluun ja varmistaa, että työn kognitiiviset vaatimukset ovat ihmisen mittaisia, eikä työolosuhteissa ole tarpeettomia kuormitustekijöitä, muistuttaa Kalakoski.
Työterveyslaitos aloittaa syksyllä Hoitotyö on aivotyötä -kampanjan. Sen avulla levitetään sote-esimiehille ja työntekijöille tietoa ja työkaluja kognitiivisen ergonomian parantamiseen.
