Ihmismielen asiantuntija puhui sosiaalialan ammattilaisten kanssa ihmisen pahuudesta.
Aggressio ei ole hyvä tai paha. Sitä vain on. Aggressio on reagointitapa. Se ei ole vietti, niin kuin joskus virheellisesti on väitetty.
– Aggressio on syvällä luonnossa, mutta tarvitaan kulttuuria, jotta kansanmurha on mahdollinen, painottaa professori Hannu Lauerma.
Ihmismielen asiantuntija puhui Tehy järjestämillä sosiaalialan opintopäivillä Helsingissä 4. marraskuuta. Lauerman esityksen aiheena oli Onko ihminen pohjimmiltaan paha?
Lauerman mukaan tyypillinen suomalainen väkivallanteko on hyvin heikoilla olevan ihmisen toimintaa silloin, kun tämä tuntee itsensä nöyryytetyksi. Puhutaan häpeäraivosta. Väkivaltaisella käytöksellä on selkeä yhteys kasvatukseen, sillä mitä enemmän lasta kasvatetaan väkivallalla, sen varmemmin tämä tulee toimimaan väkivaltaisesti.
– Väkivallan taustalla on yleensä lasten kaltoinkohtelu. Se on keskeinen tekijä.
Henkirikosten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Nykyään niitä on vuodessa 2,1 rikosta 100 000 asukasta kohti. Silti niitä tehdään Suomessa kolme kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Saksassa.
Suomalaisten luvut puhuvat puolestaan. Tekijöistä 77 prosentilla on rikosrekisteri. Tapauksissa 80 prosentissa on kytkös alkoholiin.
– Meidän tappamiskulttuuriin liittyy rähinäviina. Tekijä ja uhri muistuttavat toisiaan. Tyypillistä on huono elämänhallinta.
Yksi kolmesta henkirikollisesta on psykopaatti. Psykopatia ei ole mielisairaus vaan pysyvä persoonallisuuden häiriö. Lauerman mukaan psykopaatti voi olla loistava yrityssaneeraaja, sillä hän ei piittaa muiden kärsimyksestä.
Tunnekylmyys voi periytyä. Psykopaattiset piirteet ovat läsnä jo lapsuudessa. Sama lapsi osaa mielistellä ja manipuloida ja hän osaa myös kiusata pienempiään.
