”Henkilökohtaisista asioista viestiminen somessa on tyypillisempää poliitikoille kuin yritysjohtajille. Heistä tulee sitä kautta helpommin lähestyttäviä”, Ryhänen sanoo.
Rytkönen hyödynsi Twitteriä monipuolisesti ja onnistui luomaan vuorovaikutusta: hän kysyi, kommentoi ja uudelleentviittasi. Gradussa arvioidaan, että Rytkönen on onnistunut rakentamaan työmarkkinatoimijoista eniten arvotusta Twitterissä.
Työmarkkinajohtajien välillä oli suuria eroja siinä, kuinka paljon he keskustelivat Twitterissä. Aktiivisimpia keskustelijoita olivat Millariikka Rytkönen, Palvelualojen työnantajien Tuomas Aarto ja Teollisuusliiton Riku Aalto. Toisena ääripäänä johtajissa oli Kuntatyönantajien Markku Jalonen.
Millariikka Rytkönen keräsi paljon vastauksia muun muassa hoitajien palkkaukseen, huonoihin sopimusesityksiin sekä koronaan liittyvillä tviiteillään. Vastaajien joukossa oli hoitoalan ihmisiä, mutta myös järjestöaktiiveja sekä henkilöitä, joilla ei lukenut esittelyissään tietoa itsestään.
Eniten vastauksia saanut Rytkösen tviitti koski korona-ajan vessapaperin hamstraamista. Toisaalta tykkäyksiä keräsivät neuvotteluissa yhteistä onnistumista juhlivat tviitit.
Yllättävää Sanni Ryhäsestä oli, että hyökkääviä viestejä oli työmarkkinakentällä niin paljon.
”Suomessa on perinteisesti esimerkiksi vaalikeskusteluissa oltu joko samaa mieltä tai eri mieltä, mutta työmarkkinat ovat poikkeus: viesteissä hyökätään. Tästä tulee mieleen amerikkalainen poliittinen kulttuuri. Ehkä työmarkkinakentällä vastakkainasettelu on jo valmiiksi olemassa.”
Hänestä on harmillista, että Twitterin algoritmit ja ilmapiiri tukevat negatiivista tviittailua, jossa kritisoidaan toisia. Toisaalta aineistosta löytyi myös yhteistyötä rakentavia viestejä.
Gradun mukaan hoitajajärjestöt pystyivät käyttämään koronaa ponnahduslautana neuvotteluihin liittyvässä lobbauksessa, sillä aihe puhutti laajasti mediassa ja hoitajien työehdot oli helppo kytkeä aiheeseen.
Liitoista Twitterissä oli aktiivisin Tehy. Tehy hyödynsi tiliään laajempaan tiedottamiseen ja jakoi aktiivisesti eteenpäin tietoa, joka ei rajoittunut vain heidän omiin julkaisuihinsa.
Sanni Ryhänen työskentelee viestintäassistenttina Palvelualojen työnantajat Palta ry:ssä. Gradun aihe löytyi sitä kautta.
”Työmarkkinajärjestöjen viestintää on tutkittu vähän, mikä on jopa outoa, sillä järjestöt ovat Suomessa merkittäviä tekijöitä.”
