Evira: Sikojen MRSA lisääntynyt – hyvä hygienia estää tartunnat

Vähittäismyynnissä olevassa tuoreessa sianlihassa on Staphylococcus aureusta eli MRSA-bakteeria Suomessa vain satunnaisesti. Vuoden 2017 lopulla päättyneessä Eviran seurannassa MRSA:ta löytyi kuudesta prosentista tutkittuja lihanäytteitä. Vuonna 2015 toteutetussa seurannassa MRSA:ta todettiin Suomessa kolmessa prosentissa tutkituista näytteistä.

MRSA-bakteerin yleistyminen teurassioissa on kansainvälinen ilmiö, joka on yhdistetty muun muassa antibioottien käyttöön. Kaikki nyt todetut kannat ovat erityisesti sikoihin sopeutunutta, niin kutsuttua sika-MRSA -tyyppiä.

Tutkimustulokset vahvistavat, että hyvä teurastamohygienia ehkäisee MRSA:n kulkeutumista sianlihaan. Sianlihan MRSA ei ole erityinen riski kuluttajalle Suomessa.

– Koska MRSA voi tarttua ihmiseen lähinnä kontaktitartuntana, hyvä käsi- ja keittiöhygienia on erityisen tärkeää lihaa käsiteltäessä. Sianliha pitää myös kypsentää kunnolla, painottaa elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen Evirasta.

Suurin vaara sika-MRSA:n tarttumisesta on sikojen parissa työskentelevillä. Sikojen kanssa työskentelevien ihmisten suojautumista MRSA:lta selvitetään vuonna 2016 alkaneessa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Evira.

MRSA on monelle antibiootille vastustuskykyinen eli resistentti. Sitä voi esiintyä ihmisen iholla ja nenän limakalvolla. Terveitä ihmisiä ja eläimiä se ei yleensä sairastuta, mutta voi kuitenkin aiheuttaa tulehduksia esimerkiksi rikkoutuneella ihoalueella tai leikkaushaavoissa.

MRSA:n aiheuttamien infektioiden hoito on tavallista vaikeampaa. MRSA-tartunnan saanut oireeton ihminen tai eläin voi myös väliaikaisesti toimia MRSA-bakteerin kantajana.