EU:n komissio ottaa kantaa varallaoloon

Suomalainen sairaanhoitaja odottaa varallaolon aiheuttamaan uupumiseen ratkaisua Euroopan unionin komissiolta. Suomen työaikalainsäädäntö ei ongelmaa ratkaise, vaikka varallaoloon on työaikalain uudistuksessa ehdotettu muutosta.

– Muutos on näennäinen eikä käytännössä paranna tilannetta, Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman sanoo.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri on esittänyt Euroopan komissiolle kysymyksen, onko suomalainen työaikalainsäädäntö ristiriidassa EU:n työaikadirektiivin ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen kanssa. Vastausta odotetaan maaliskuun aikana. 

Työaikadirektiivi edellyttää, että jokainen työntekijä saa vähintään päivittäisen 11 tunnin yhtäjaksoisen lepoajan jokaista 24 tunnin jaksoa kohden. Työntekijän on myös saatava jokaista seitsemän päivän jaksoa kohden vähintään vuorokauden kestävä lepoaika, johon yhdentoista tunnin lepoaika lisätään.

Varallaolo ja työsidonnaisuus kuormittavat erityisesti leikkaussaleissa työskenteleviä suomalaisia sairaanhoitajia. He joutuvat olemaan varalla esimerkiksi vuorokauden yhteen putkeen tai olemaan kolmen viikon jaksossa työssä ja varalla niin, että he eivät saa yhtään vapaapäivää. 

Työpaikoilla on uupumisen ongelmaa ratkaistu niin, että varallaolija voi jäädä pois aamuvuorosta, mikäli hänet on hälytetty työhön yöllä. 

– Työntekijä joutuu kuitenkin tavalla tai toisella maksamaan tämän poissaolonsa. Listalle syntyy vajausta tai palkka pienenee, Wilskman sanoo.

Mikäli komissio toteaa, että suomalainen lainsäädäntö on ristiriidassa, Suomi joutuu muuttamaan työaikalakiaan.

Tehy valmistelee laajempaa kysymystä itse, mutta mepin avulla vastauksia saadaan nopeammin. Komission on vastattava europarlamentaarikon kysymykseen kuudessa viikossa.