Ehdotus vaka-laiksi – paraneeko laatu vai kiihtyykö sijaisrumba?

Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee varhaiskasvatukseen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa. Suunnitelmien mukaan siirtymäajan jälkeen kahdella kolmesta olisi korkeakoulututkinto. Lastenhoitajia olisi enää yksi kolmannes.

– Tämä vähentäisi terveydenhuollon ja lääkehoidon osaamista päiväkodeissa. Alalta poistuisi 9000 lastenhoitajaa, sanoo sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen Tehystä.

Siirtymäajan jälkeen vuonna 2030 päiväkodin henkilöstöstä kolmanneksella pitäisi olla kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (varhaiskasvatuksen opettajat), kolmanneksella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinto (varhaiskasvatuksen sosionomi) ja kolmanneksella ammattitutkinto (lastenhoitaja).

Laki uudistaisi termejä: Uuden lain myötä päiväkodeissa ei siis enää puhuttaisi lastentarhanopettajista, vaan varhaiskasvatuksen opettajista. Sosionomit voivat vielä nykyisin saada lastentarhanopettajan pätevyyden, mutta uusi laki poistaisi tämän.

Pedagogista osaamista ollaan laissa vahvasti eriyttämässä yliopistokoulutetuille.

– Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä enemmän he tarvitsevat hoivaa ja syliä. Pedagogiikka on osa arkea. Sitä osaamista on kaikilla alan ammattiryhmillä. Varhaiskasvatuksessa henkilöstö on jo nyt hyvin koulutettua, miksi rikkoa ehjää? Sen sijaan voitaisiin kiinnittää huomio liian suuriin lapsiryhmiin ja henkilöstön jaksamiseen, Siitonen toteaa.

Lastentarhanopettajista on jo nyt valtava pula. Epäilyksiä on, löytyykö päiväkoteihin tulevaisuudessakaan tarpeeksi yliopistokoulutuksen saaneita.

– Uusi laki johtaisi siihen, että ala pyörisi entistä enemmän sijaisten voimin. Epäpätevä saisi lain mukaan olla sijaisena enintään vuoden kerrallaan.

Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi lähti lausuntokierrokselle tällä viikolla. Nyt työssä olevat säilyttävät kelpoisuutensa ja sama koskee niitä, jotka on jo hyväksytty opiskelemaan alaa.