Antibioottien holtiton käyttö uhkaa koko maailmaa

Keuhkokuumetta, tuberkuloosia ja tippuria voi olla tulevaisuudessa hankala hoitaa, sillä nykyiset antibiootit eivät välttämättä tehoa niihin. Uusien lääkkeiden kehittäminenkään ei ongelmaa ratkaise, jos antibioottien liika- ja väärinkäyttöä ei saada kuriin.

Ongelmaa voi pienentää antibioottien oikean käytön lisäksi rokotuksilla, hyvällä käsi- ja elintarvikehygienialla sekä noudattamalla turvaseksiä.

Tällä viikolla vietetään WHO:n maailmanlaajuista antibioottiviikkoa. Sen on tarkoitus havahduttaa kansalaiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja poliitikot antibioottiresistenssin kasvavaan uhkaan.

Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteeri muuntuu antibiootille vastustuskykyiseksi. Muuntautuminen on bakteereille ominaista, mutta antibioottien väärinkäyttö lisää sitä.

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen uhka. Resistentti bakteeri voi ilmaantua kenelle hyvänsä missä maassa hyvänsä. Ne liikkuvat ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden liikkuessa, joten ongelma on ihmis- ja eläinlääketieteen sekä elintarviketurvallisuuden yhteinen. 

Joissakin maissa antibioottien väärinkäyttö on yleisempää kuin toisissa. Antibiootteja myydään joissakin maissa ilman reseptiä, ja lääkärit saattavat määrätä antibiootteja liikaa, koska heiltä puuttuu yleinen ohjeistus.

WHO tähdentää, että antibioottia pitää käyttää lääkärin määräyksestä ja vain bakteeritauteja vastaan. Potilas ei saa luovuttaa antibioottejaan toiselle eikä edes säilyttää niitä vastaisen varalle.

Suomessa tilanne on torjuntatoimien vuoksi hyvä moniin muihin maihin verrattuna. Ei tarvitse mennä kuin Keski-Euroopaan, kun tilanne on jo heikompi.

– Tilanne ei pysy hyvänä itsestään. Jos torjuntatoimet heikkenevät, tilanne huononee parissa vuodessa, sanoo johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.