TYÖVOIMAPULA EI JOHDU pelkästään koronasta. Edellinen ammattibarometri julkaistiin maaliskuussa 2020 juuri ennen kuin korona vaikutukset ilmenivät. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat olivat tuolloin työvoimapula-ammattien listalla sijalla 4 ja lähihoitajat sijalla 7.
– Sairaanhoitajista on ollut pulaa jo pitkään. Lähihoitajat ilmaantuivat työvoimapulalistalle maaliskuussa 2019. Työvoimapulaan vaikuttaa muun muuassa eläkkeelle jäänti, joka aiheuttaa rekrytointitarvetta erityisesti kunta-alalla.
Korona on vaikuttanut työvoiman tarpeeseen sosiaali- ja terveysalalla monin eri tavoin. Epidemia on esimerkiksi synnyttänyt uudenlaisia tehtävänkuvia, ja ammattilaisia tarvitaan myös näytteenottoon. Työntekijöitä tarvitaan myös sijaisuuksiin, koska vakituiset joutuvat jäämään töistä pois omien tai pienten lastensa lievien hengitystie- tai vatsaoireiden vuoksi. Koronatestivastauksissa on saattanut kestää useita päiviä.
– Koronatartuntojen jäljitykseen ja altistuneiden kartoittamiseen on tarvittu paljon lisäkoulutettuja ammattihenkilöitä. Myös koronapuhelinneuvontaan on rekrytoitu lisähenkilöstöä.
FLINKMAN MUISTUTTAA, että henkilöstöä tarvitaan myös vanhusten hoidossa.
– Vuoden 2019 vanhuspalvelukriisi aiheutti tarpeen lisätä henkilöstöä tehostettuun palveluasumiseen. Myös kotihoitoon tarvitaan henkilöstöä.
Ammattibarometri perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemykseen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Tämänkertainen arviointi on tehty elo–syyskuussa 2020.
Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään keväällä 2021.
