Amalgaamin käyttö loppuu ympäristösyistä – vanhoja paikkoja ei pidä suotta vaihtaa

Elohopeaan kosketuksissa olleesta jätteestä osa saattaa hammashoitolassa vielä päätyä sekajätteeseen.

Kuvateksti
Amalgaamia on käytetty hampaiden paikkauksessa lähes 200 vuotta. Kuva: iStock

Amalgaamin käyttö hampaiden paikkauksessa loppuu kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Hammasamalgaami on ympäristösaasteen lähde ja vastaa lähes neljänneksestä kaikesta elohopean käytöstä Euroopan unionissa.

Amalgaamin sisältämää elohopeaa kulkeutuu jäteveden mukana jätevesilietteeseen sekä vesistöihin, joissa se kertyy kaloihin ja muihin vesieliöihin. Elohopeaa päätyy ympäristöön myös krematorioiden savukaasuissa. 

Elohopea voi muuttua ympäristössä metyylielohopeaksi, joka rikastuu ravintoketjussa, mistä kärsivät eniten ravintoketjun huipulla olevat pedot ja ihminen. 

Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet kansainväliseen Minamatan sopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on minimoida ja mahdollisuuksien mukaan poistaa ihmisen aiheuttamat elohopeapäästöt vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksen on ratifioinut yli sata maata. 

Jokaisen EU-maan on tehtävä kansallinen suunnitelma hammasamalgaamista luopumiseksi ja siitä kertyneiden jätteiden keräämiseksi. Suomen suunnitelma on nyt valmistunut. 

Amalgaamia käytetään yhä laajasti monissa EU-maissa ja se on merkittävä päästölähde.

Suomessa amalgaamin käyttö on vähentynyt 1980-luvun lopulta asti. Tällä hetkellä sitä käytetään alle yhdessä prosentissa kaikista valmistettavista hammastäytteistä. Amalgaamin on korvannut yhdistelmämuovi. Siitä tehdyt paikat on todettu kestäviksi, jos ne on tehty huolellisesti. 

Tieteellistä näyttöä kroonisesta elohopeamyrkytyksestä tai muista amalgaamin terveyshaitoista ei ole voitu osoittaa väestötasolla, vaikka asiaa on tutkittu paljon. Vanhoja amalgaamitäytteitä on suomalaisten hampaissa vielä runsaasti, koska paikat kestävät pitkään. 

Toimivaa amalgaamipaikkaa ei pidä suotta vaihtaa. Purku aiheuttaa suuremman elohopea-altistuksen kuin suuhun jättäminen.

Amalgaamitäytteiden purkamisesta syntyy hammashoitoloissa jätettä, jonka keräys on Suomessa hoidettu asianmukaisesti. Elohopeaan kosketuksissa olleesta jätteestä osa saattaa päätyä sekajätteeseen.