Alkoholi nostaa pienituloisten kuolleisuutta

Suuri- ja pienituloisten välinen ero kuolleisuudessa kasvoi 2000-luvun alussa. Valtaosa tästä kasvusta johtui alkoholin liittyvistä kuolemista, sillä miehillä sen vaikutus oli yli 80 prosenttia ja naisilla lähes sata. Kun tuloryhmien välinen kuolleisuusero kääntyi vuoden 2007 jälkeen laskuun, selittivät alkoholisyyt tästä laskusta jälleen merkittävän osuuden eli yli puolet. Näin analysoi Tilastokeskuksen kuolleisuusaineistoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu.
2000-luvun alussa alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi voimakkaasti, kun alkoholiveroa laskettiin huomattavasti vuonna 2004 ja taloudellinen tilanne oli Suomessa hyvä. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus kasvoi niin miehillä kuin naisilla, ja eniten pienituloisimmassa viidenneksessä.
Vuodesta 2007 lähtien toteutettujen viiden alkoholiveron korotuksen sekä taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä alkoholin kokonaiskulutus väheni yli kymmenellä prosentilla ja alkoholikuolleisuus kahdellakymmenellä prosentilla. Alkoholikuolleisuus väheni voimakkaimmin väestön pienituloisimmassa viidenneksessä erityisesti miehillä.
Merkittävä osa väestön eniten ja vähiten ansaitsevan viidenneksen välisestä kokonaiskuolleisuuden erosta johtui alkoholiin liittyvistä kuolemista. Vuonna 2014 kokonaiskuolleisuuden ero oli miehillä 970 kuollutta sataatuhatta henkeä kohti. Erosta 30 prosenttia laskettiin alkoholisyistä johtuvaksi. Naisilla vastaava osuus oli 17 prosenttia. Kulutuksen huippuvuonna 2007 miehillä suuri- ja pienituloisimman viidenneksen kuolleisuuserosta peräti 34 prosenttia johtui alkoholista. Naisilla osuus oli 20 prosenttia.
Tutkimus tehtiin THL:n ja Helsingin yliopiston välisenä yhteistyönä käyttäen tilastoaineistoa, joka on muodostettu Tilastokeskuksessa rekisteritietoja yhdistämällä. Se kattaa Suomessa asuvan 25 vuotta täyttäneen väestön vuosina 1996–2014.