Aikuiskoulutustuki toi viime vuonna sote-alalle reilusti enemmän väkeä kuin vei alalta pois

Tehy vastustaa edelleen hallituksen ajamaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Jos hallituksen helmikuussa eduskunnalle jättämä lakiesitys menee läpi sellaisenaan, yli kaksi vuosikymmentä käytössä ollut ja suosiotaan kasvattanut järjestelmä loppuu. Kun 2000-luvun alussa tukea hyödynsi pari tuhatta henkilöä vuodessa, viime vuosina heitä on ollut lähemmäs 30 000.

”Hallitus on tuhoamassa hyvin palvelleen järjestelmän ilman, että se tarjoaa tilalle mitään toimivaa vaihtoehtoa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamiselle ei ole mitään perusteita”, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.

Tuki on ollut merkittävä väylä sote-alan ammateissa. Esimerkiksi viime vuonna sosiaali- ja terveysalalla opiskeli yhteensä 10 801 aikuiskoulutustuen saajaa. Heistä 64 prosenttia (7 376 henkilöä) kouluttautui toiselta ammattialalta sosiaali- ja terveysalalle ja 36 prosenttia (3 425 henkilöä) oli sosiaali- ja terveysalan jatkokouluttautujia.

Liikennettä on myös toiseen suuntaan, sillä sote-alalta toiselle alalle kouluttautuvia oli vuonna 2023 yhteensä 2 218.

”Aikuiskoulutustuen turvin opiskelevia tuli sote-alalle yli kolme kertaa enemmän kuin alalta kouluttautuu pois. Tämä on ollut todella merkittävä väylä tulla sote-alalle töihin.”

Toisaalta vuosissa on eroa keskenään. Vuonna 2022 terveys- ja hyvinvointialojen koulutusta opiskeli 3 826 aikuiskoulutustuen saajaa, joilla ei ollut taustalla terveys- ja hyvinvointialan tutkintoa. Vastaavasti havaitaan 3 679 tuensaajaa, joilla taustalla oli terveys- ja hyvinvointialan tutkinto, mutta jotka opiskelivat jotain muuta koulutusta.

"Vuosissa on isoja eroja. Syitä ei taida tietää kukaan."

Alan valinta on iso päätös tekijälleen, sillä sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalalla työskennelläkseen täytyy opiskella koko tutkinto. Aikuiskoulutustuen merkitys koulutuksen rahoituksessa korostuu, sillä sote-alan pitkät palkattomat harjoittelut, joita voi olla yhteensä jopa 90 opintopistettä (2 430 tuntia), voivat olla aikuiselle esteenä opintojen aloittamiselle ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksessa.

Maan hallitus on esityksessään arvioinut, että aikuiskoulutustuen lakkautus vähentää julkisia menoja 175 miljoonaa euroa vuodessa ja lisää työllisyyttä 10 000 työllisellä vuodessa. Vuorotteluvapaan lakkauttamisen se arvioi vähentävän julkisia menoja 27 miljoonalla eurolla ja ammattitutkintostipendin 11,5 miljoonalla eurolla vuodessa.

Aikuiskoulutustuen rahoittavat lähes kokonaan työnantajat ja palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuilla, joten sen lakkauttaminen ei juuri toisi säästöjä valtion kassaan.

Myös esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Lue lisää