Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan Helsingin kaupungin ja terveysyritysten välinen rekrytointikieltosopimus syrjii työntekijöitä ja rikkoo perustuslakia usealla tavalla.
Kaupungin tekemät hankintasopimukset ovat estäneet työntekijöiden hakeutumista Helsingin kaupungilta töihin yksityisten terveysyritysten palkkalistoille. Kaupungilla on ollut tällaisia palveluiden tuottamista koskevia sopimuksia esimerkiksi Terveystalon, Mehiläisen ja Pihlajalinnan kanssa.
Tehy kanteli rekrytointikieltosopimuksista oikeusasiamiehelle reilu vuosi sitten.
”Nyt saatu päätös on merkittävä. Sen mukaan työtekijöiden perusoikeuksia on rikottu ja laiminlyöty, kuten Tehy kantelussaan kertoi”, Tehyn juristi Päivi Vanninen sanoo.
”Sairaanhoitajat ovat painaneet töitä koronahelvetissä, ja heidän selkänsä takana on tehty sopimuksia, jotka estävät heidän työllistymistään ja esimerkiksi lisäansioiden hankkimista. Se on törkeää.”
Tehy on taistellut rekrytointikieltosopimuksia vastaan monella tavalla. Tehyn ja SuPerin neuvottelemaan uuteen sote-sopimukseen saatiin kirjaus, joka estää rekrytointikiellot. Vastaavaa kirjausta ei ole aiemmin tehty mihinkään työehtosopimukseen. Määräys tuli voimaan vuoden 2023 ensimmäisenä päivänä.
Tehyllä on myös oikeudessa vireillä kanteita rekrytointikieltoa noudattaneita yrityksiä vastaan.
Tieto rekrytointikielloista tuli Tehyyn reilu vuosi sitten. Hoitajat kertoivat, että kun he olivat hakeneet kaupungin ostopalveluna hankkimaa työtä yksityisestä terveysyrityksestä, heitä ei voitukaan palkata. Syyksi kerrottiin työskentely Helsingin kaupungilla. Kaupunki oli asettanut rekrytoinnille myös karenssivaatimuksia. Työntekijä ei ole saanut työskennellä kaupungin palveluksessa kolmeen tai kuuteen kuukauteen ennen työsuhteen alkamista yksityisellä palveluntuottajalla.
”Sopimuksista aiheutui esimerkiksi sellainen täysin kohtuuton tilanne, että kaupungilla määräaikaisena ollut työntekijä ei työsopimuksen päättymisen jälkeen voinut kuuteen kuukauteen hakea tiettyjä töitä yksityisiltä terveysyrityksiltä. Sopimukset ovat johtaneet myös tilanteisiin, joissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta on estetty mahdollisuus saada parempaa palkkaa.”
Tehyn mukaan rekrytointikiellot ovat olleet lainvastaisia, ja samalle kannalle päätyi myös eduskunnan oikeusasiamies. Tänään saapuneessa päätöksessä ylin laillisuusvalvoja toteaa, että rekrytointikielto syrjii työntekijöitä ja rikkoo perustuslakia. Helsingin kaupungin työntekijät ovat rekrytointikiellon vuoksi olleet epäedullisessa asemassa työtä hakiessaan verrattuna muiden työnantajien palveluksessa oleviin henkilöihin.
Oikeusasiamies katsoo, että Helsingin kaupunki on lisäksi laiminlyönyt velvollisuuttaan edistää yhdenvertaisuutta ja työllisyyttä. Päätöksessä todetaan, että rekrytointikieltojen ulottaminen huomattavan laajaan joukkoon työtekijöitä on vastoin keskeisiä oikeusperiaatteita, jotka määrittävät hyvää hallintoa.
”Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Sen on syytä noudattaa tarkoin lakia, kuten kaikkien muidenkin työnantajien.”
Rekrytointikieltoja on ilmennyt myös muualla kuin Helsingissä, esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä ja Keusotessa.
”Tehy tulee seuramaan, että rekrytointikielloista luovutaan, ja ryhdymme toimiin heti, jos näin ei ole. Oikeusasiamiehen päätös osoittaa, ettei työntekijöitä voi kohdella näin. Hoitajien perusoikeuksia on kunnioitettava.”
Oikeusasiamiehen päätöksen on tehnyt oikeusasiamiehen työnjaon mukaisesti apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, joka ratkaisee sote-sektoria koskevat asiat.
Lue lisää: Uusi sote-sopimus estää rekrytointikiellon
3.2. lisätty tekstiin tieto siitä, kuka oikeusasiemiehen päätöksen on tehnyt.
