Selvityksen mukaan työntekijöiden vaihtuminen kuormittaa vakituista henkilöstöä, sillä tilapäistä henkilökuntaa joudutaan jatkuvasti perehdyttämään ja opastamaan. Ostopalvelutyöntekijöille maksetaan myös korkeampaa korvausta työstä, mikä aiheuttaa epätasa-arvoisuuden tunnetta työyhteisössä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja Hus-yhtymän tulisi varmistaa, että ostopalveluja käytettäessä huolehditaan hoidon jatkuvuudesta, palvelujen laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Samalla VTV esittää, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluvalikoimaa ja ikärajoja tulisi yhdenmukaistaa ja ikärajojen perustua lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä. Keväällä 2024 yleisin ikärajaus perustason palveluissa oli 13–18 vuotta ja nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 13–17 vuotta.
”Nuoruusiän kehitysvaiheiden katsotaan ajoittuvan ikävuosille 12–22. Jotta palvelut olisivat mahdollisimman vaikuttavia, tulisi ikärajaukset tehdä lääketieteellisin perustein. Näin nuorten ei tarvitsisi siirtyä liian aikaisessa vaiheessa aikuisten palveluihin.”
Lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla yhdenvertaiset koko maassa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria nuorten mielenterveys- ja erityisesti päihdepalvelujen sisällössä ja laajuudessa. Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa erot näkyvät esimerkiksi hoitoon pääsyn nopeudessa, potilaiden saaman hoidon määrässä ja palvelujen kuormituksessa.
