Tutkimustieto on tuotettu kansainvälisen kirjallisuusaineiston sekä organisaation ja valvontaviranomaisen dokumenttien perusteella.
Tutkimustulokset osoittavat, että hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta on monitahoinen ilmiö, joka liittyy henkilöstön työhyvinvointiin, osaamiseen, työkykyyn ja ammattieettiseen käyttäytymiseen.
Aikaisemman kirjallisuuden ja väitöstutkimuksen löydösten perusteella hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttö on yleisin syy viranomaisvalvonnan käynnistymiselle. Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa vakavan riskin työntekijän työkyvylle ja turvalliselle työskentelylle.
Väitöstutkimus osoittaa, että hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillisen toiminnan tunnistaminen voi olla vaikeaa, mikä haastaa sen valvontaa etenkin organisaatiotasolla.
Hoitotyöntekijöiden ammatillisen toiminnan organisaatiotason valvontaa toteuttavat esihenkilöt varhaisen puuttumisen keinoilla, kuten puheeksiotolla, työtehtävien rajauksella tai uudelleen järjestelyillä, työkyvyn selvittämisellä.
Valvontaviranomaisen käsittelyyn tulee kuitenkin vuosittain vain kymmeniä vakavia tapauksia, kun organisaation omavalvonta ei riitä takaamaan potilasturvallisuutta.
Kymmenen vuoden aikana (2006–2017) terveydenhuollon valvontaviranomainen kohdisti 204 sairaanhoitajalle reilut 320 eri tasoista puuttumis- ja kurinpitopäätöstä, kuten ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksia ja poistoja sekä kirjallisia varoituksia.
Näiden sairaanhoitajien keski-ikä oli 44 vuotta, naisten osuus oli hiukan suurempi kansalliseen keskiarvoon verrattuna ja heidän työsuhteensa kuvattiin usein lyhyeksi ja nopeasti vaihtuvaksi. Lisäksi osalla oli aikaisempaa rikostaustaa tai aikaisempia viranomaispäätöksiä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää puutteellisen ammatillisen toiminnan valvonnassa, havainnoinnissa ja siihen puuttumisessa.
”Vaikka hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttöön liittyvät ongelmat korostuivat valvontaprosessien kuvauksissa, ne ovat vain jäävuoren huippu ja yksi osa puutteellisen ammatillisen toiminnan laajuudesta ja monitahoisuudesta.”
Tutkimustiedon avulla hoitotyön esihenkilöt voivat Papinahon mukaan kiinnittää paremmin huomionsa puutteellisen ammatillisen toiminnan varhaisiin merkkeihin ja hoitotyöntekijöiden ammattitoiminnassa tapahtuneisiin huolestuttaviin muutoksiin. Lisäksi organisaatiotason valvontaa tulisi yhdenmukaistaa ja kehittää kansallisesti ja tiedonjakoa ilmiöön liittyen parantaa eri toimijoiden välillä.
Valvontaprosessit ovat usein pitkäkestoisia ja vaikuttavat niin työntekijään itseensä kuin koko työyhteisöön ja organisaatioon.
”Hoitotyöntekijöille tulee taata turvallinen töihin paluu työkyvyn puutteellisuuden tai raskaan, jopa vuosia kestäneen valvontaprosessin jälkeen”, väitöskirjatutkija Oili Papinaho painottaa.
“Deficient professional conduct by nurses. Supervision from administrative measures to authority’s decisions” väitöskirjan julkinen tarkastustilaisuus on Turun yliopistossa perjantaina 28. maaliskuuta klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Turku).
