Professori Anne Mäkikangas pitää tulosta merkittävänä.
”Tähän mennessä meillä ei ole ollut tutkimustietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Uusiutumisen yleisyys on huolestuttavaa. Se kertoo toisaalta työelämän haasteista ja toisaalta työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä puutteista.”
Tutkimuksessa selvitettiin myös työuupumuksen syitä. Erityisesti kiire, jatkuva aikapaine sekä työn turhakkeet, eli kohtuuttomat tai turhat työtehtävät, ovat merkittäviä riskitekijöitä.
Myös puutteet johtamisessa, kuten riittämätön tuki ja heikko kommunikaatio, korostuivat. Tulokset alleviivaavat työympäristön merkitystä uupumuksen ennaltaehkäisyssä.
Työolosuhteiden lisäksi työuupumuksen uusiutumiseen kytkeytyivät työntekijän persoonallisuus, toimintatapa työssä ja suhde työhön, kuten korkea hyväksynnän tarve muilta, ylisitoutuneisuus ja työholismi.
”Työuupumusta ei ratkaista pelkästään työterveyshuollossa tai tekemällä työssäjaksamisesta yksilösuoritus, jossa työntekijää kehotetaan huolehtimaan palautumisesta. Työuupumusta torjutaan tehokkaimmin luomalla työolosuhteet, joissa on riittävästi resursseja, työn voimavaroja ja esihenkilötyö on kunnossa”, Mäkikangas korostaa.