”Esimerkiksi lisätään mahdollisuuksia oppia työssä ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä. Tehdään myös parhaamme sen suhteen, ettei työntekijään kohdistuisi kohtuuttomia odotuksia tai paineita”, muistuttaa erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Työuupumuksen riskiryhmä on noin viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2019. Tilanne on heikentynyt erityisesti naisilla. Kesällä 2023 eniten työuupumusoireista kärsiviä oli naisten lisäksi alemman koulutustaustan työntekijöissä sekä alle 36-vuotiaissa. Yleisesti noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään.
”Suhteutettuna kahden vuoden takaiseen arvioon työllisten määrästä, tämä tarkoittaisi, että noin 625 000 työssä käyvää ihmistä olisi kohonneen työuupumusriskin ryhmässä. Joka kolmannella tästä ryhmästä työuupumusoireita esiintyisi jo siinä määrin, että ne todennäköisesti haittaavat arjessa toimimista”, kuvailee Kaltiainen.
Työuupumusoireiden kasvu on leikannut läpi yhteiskunnan. Kun verrataan aikaan ennen koronapandemiaa, jokaisella koulutusasteella on aiempaa vähemmän niitä, joilla ei ole työuupumusoireita.
Samanaikaisesti kasvussa ovat kognitiiviset häiriöt, millä tarkoitetaan ajattelun, muistin ja tarkkaavaisuuden heikentymistä.
”Näyttää siltä, että työuupumuksen syntymekanismi on moninaistumassa. Työuupumusteoria lähtee siitä, että työuupumuksen taustalla on ensin kroonista väsymystä. Tulostemme mukaan väsymys ei ole lisääntynyt, mutta sen sijaan kognitiiviset häiriöt ja myös kyynistyneet asenteet työtä kohtaan ovat yleistyneet sekä naisilla että miehillä”, sanoo Hakanen.
Tähän asti on näyttänyt siltä, että työhyvinvointia tukee parhaiten hybridityö eli osittainen etätyö. Nyt erot ovat tasoittuneet: pelkän etätyön tekijöillä näkyy hieman myönteistä kehitystä, kun taas hybridityössä työn imu on laskenut samalla tasolle kuin kokoaikaisessa etätyössä.
”Tietyissä elämäntilanteissa kotona työskentely säästää aikaa ja voimia, ja se näkyy tässä tutkimuksessa kroonisen työväsymyksen lievänä laskuna. Toisaalta pidemmän päälle jatkuvassa etätyössä voi ilmetä tylsistymistä ja mielekkyysvajetta.”
Yksinäisyys osuu väestöryhmiin eri tavoin. Nuorilla työntekijöillä on enemmän yksinäisyyttä kuin muilla ikäryhmillä. Alle 36-vuotiaista yksinäisyyttä kokee jo joka kolmas, vanhemmissa ikäluokissa joka neljäs.