Tietotyöhön kehitetyt uudet toimistokonseptit eivät ole sellaisinaan siirrettävissä sote-alan työhön. Uutta tietoa asiasta on saatu Työterveyslaitoksen hankkeessa.
Suomessa on valmistunut viime vuosina useita sote-rakennuksia, joissa on yhteiskäyttöisiä tila- ja toimintakonsepteja.
"Yhteiskäyttöisten tilojen hyötyjä sote-työssä vähentää se, etteivät työntekijät voi useinkaan päättää työnsä ajasta ja paikasta asiantuntijatyön tavoin. Sote-organisaatioissa on myös hierarkiaa ja tilojen käyttäjillä paljon erilaisia tarpeita", sanoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta.
Yhteiskäyttöisiä työtiloja arvioitiin sote-alan organisaatioissa kielteisemmin kuin omia vastaanottohuoneita. Tilojen käytettävyys oli yhteydessä työn sujuvuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin.
Tutkituissa sote-organisaatioissa hiljaisuutta edellyttävää ja äänekästä työtä tehtiin usein yhtäaikaisesti avotiloissa, mikä heikensi työrauhaa ja työn sujuvuutta.
Tyytyväisyys työympäristöön kokonaisuutena oli pääosin myönteistä tai neutraalia. Yhteiskäyttöisiä työtiloja ja työn sujuvuutta arvioitiin kuitenkin kielteisemmin kuin omia vastaanottohuoneita.
Tyytyväisimpiä oltiin yhteiskäyttöisten työtilojen esteettömyyteen, kaluste-ergonomiaan, ilmanlaatuun, akustiikkaan ja valaistuksen riittävyyteen.
Kielteisimmät arviot liittyivät työskentelytilojen, säilytystilojen ja luonnonvalon riittävyyteen, äänieristykseen, muunneltavuuteen, tietoturvallisen toimimisen helppouteen ja puheäänten häiritsevyyteen.
Tutkijat suosittelevat, että työpaikat panostavat muutosjohtamiseen etenkin silloin, kun toiminta ja tilat muuttuvat samaan aikaan.
Henkilöstö arvioi työympäristömuutoksen johtamista pääosin kielteisesti. Kielteisimmät arviot liittyivät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin.
