Esihenkilöiden toiminta saa kyselyssä laajasti hyvää palautetta.
”Heidän työnkuvassaan tulisi kuitenkin näkyä selkeämmin sekä työkyvyn edistäminen että palautumisen johtaminen, sillä työkyvyn ylläpitämisessä tarvitaan sekä yksilön että koko työyhteisön tukitoimia.”
Laitisen mukaan lisäksi muutoksen johtamiseen on tarpeen panostaa siten, että työntekijöitä otetaan mukaan suunnittelemaan omaa työtä koskevia muutoksia. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen lisää hyvinvointia työssä.
Mielenterveyden häiriöt ovat tärkein työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Erityiseksi huoleksi kyselystä nousee masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä. Alle 30-vuotiaista työntekijöistä 43 prosenttia koki vähintään lievää psyykkistä rasittuneisuutta.
”Mielenterveyden häiriöiden kanssa painivat tarvitsevat tukea esihenkilöiltä, kokeneilta kollegoilta ja työyhteisöltä. Valmentava johtaminen tukee nuorten työkykyä, mutta se ei yksin riitä”, kertoo erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso.
Lähes puolet (47 prosenttia) sote-ammattilaisista on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta on kokenut 42 prosenttia vastaajista ja fyysistä väkivaltaa 21 prosenttia.
”Nämä kaikki prosenttiosuudet ovat liian korkeita ja vaativat työsuojelutoimia. Sote-työpaikoilla on tärkeä käydä läpi työn ja työympäristön riskitilanteet, turvallisten työtapojen toimintaohjeet sekä ohjeet väkivaltatilanteiden käsittelyyn”, toteaa Nikunlaakso.
TTL:n tilannekatsauksen pohjana on viiden hyvinvointialueen Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Helsingin kaupungin soten Kunta10-tutkimus. Kyselyihin vastasi yli 39 000 sote-alan työntekijää ja vastausprosentti oli 57.
