Pulssioksimetri antaa virheellisiä tuloksia potilaan happisaturaatiosta, kun potilas on tummaihoinen. Arvot ovat tyypillisesti liian korkeita, jolloin hapenpuute saattaa jäädä huomaamatta.
Pulssioksimetriaan liittyvät ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa, mutta nousivat Yhdysvalloissa puheenaiheeksi koronapandemian myötä.
Yhdysvalloissa on tutkittu syntyperän vaikutusta terveydenhuollossa, ja tutkimuksissa näkyi virheellisten happisaturaatiomittausten vaikutus annettuun hoitoon.
Yksi tutkimus esimerkiksi huomasi, että koronaa sairastavien tummaihoisten potilaiden kohortissa ilmeni viivästyksiä hoitoon pääsyssä ja hoidon aloittamisessa. Happihoito viivästyi tummaihoisilla keskimäärin lähes viisi tuntia verrattuna valkoihoisiin.
"Kukaan ei halua tahallaan hoitaa tummaihoista potilasta huonosti, mutta näin on vaarassa käydä, jos ei ongelmasta tiedä", sanoo sairaanhoitajaopiskelija Emilia Rüf. Hän kirjoitti asiasta Lääkärilehteen mielipidekirjoituksen.
Rüf on entiseltä ammatiltaan valokuvaaja, joten valon käyttäytyminen eri pinnoilla on hänelle tuttu ilmiö.
Virheelliset tulokset liittyvät siihen, että tummassa ihossa on vaaleaa enemmän väriainetta eli melaniinia, joka häiritsee valon kulkua.
"Samasta syystä kynnessä ei saa olla kynsilakkaa."
Pulssioksimetrin sensori määrittää happisaturaation kudoksen läpi kulkevasta valon määrästä.
Mittari kiinnitetään yleensä sormeen. Mittari lähettää sormen yläpuolelta puna- ja infrapunavalosäteitä kudoksen läpi. Sormen vastakkaisella puolella sensori mittaa, miten paljon kudosta valo on läpäissyt. Happikyllästeinen hemoglobiini päästää punavaloa läpi; hapeton hemoglobiini puolestaan ei.
Ongelman perussyy on Emilia Rüfin mukaan laitekehityksessä, jossa on aikoinaan päätetty ohittaa ihonväriin liittyvät seikat kaupallisten syiden vuoksi.
Happisaturaatiomittareiden kehitys alkoi 1960- ja 70-luvulla Yhdysvalloissa. Ihon pigmentin vaikutus oli jo tuolloin tiedossa, ja aluksi se otettiin huomioon. Aikaan saatu laite oli kuitenkin kallis ja epäkäytännöllinen, eikä se levinnyt laajaan käyttöön.
Japanilainen Minolta julkaisi vuonna 1977 sormenpäästä mittaavan pulssioksimetrin. Japani on etnisesti homogeeninen maa, joten laitetta ei tutkittu tummaihoisilla. Minolta ryhtyi kuitenkin markkinoimaan teknologiaa Yhdysvaltoihin. Vuonna 1981 Yhdysvalloissa valmistunut pulssioksimetri levisi laajaan käyttöön.
"Ihonvärin vaikutuksesta ei enää välitetty, mikä näkyy edelleen. Valtaosa pulssioksimetreistä on tutkittu vaaleaihoisilla, ja ne on kalibroitu vaalealle iholle."
Emilia Rüf sanoo olevansa kiinnostunut erilaisista syrjivistä käytännöistä ja rakenteista, joita terveydenhuollossa on. Syrjiviä rakenteita on tutkimuksissa havaittu myös naisten saamassa hoidossa.
"Oletusarvona on se, että potilas on valkoihoinen mies."
"Parempia mittareita odotellessa tummaihoista potilasta hoitavien pitää tiedostaa liian korkean happisaturaatioarvon mahdollisuus."
