Jotkut ulkomailta Suomeen rekrytoidut hoitajat ovat joutuneet maksamaan välittäjille laittomia rekrytointimaksuja. On myös ilmennyt, että ihmisille on luvattu Suomessa hoiva-alan töitä, mutta tarjolla onkin ollut vain siivoojan töitä.
Vartiaisen mielestä Suomessa järjestettävä toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) on eettisempi ja läpinäkyvämpi malli työvoiman rekrytointiin ulkomailta.
”Tavoitteena on, että koulutuksesta valmistuvat sairaanhoitajat työllistyvät Suomessa koulutustaan vastaaviin töihin.”
Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus tarjoaa tuoretta tietoa koulutuksen ensimmäiseen työharjoitteluun liittyen. Keskeinen havainto on, että kun ulkomaalainen opiskelija menee ensimmäiseen harjoitteluunsa työpaikalle, hän tarvitsee erityistä tukea harjoittelun ohjaajalta ja työyhteisöltä. Työpaikoilla monet kuitenkin jännittävät englannin puhumista ja välttelevät kaksikielisen koulutuksen opiskelijoita, mikä voi hidastaa tai estää oppimista ja työyhteisöön kuulumisen tunnetta.
”Osa opiskelijoista kertoi kokeneensa harjoittelun aikana sosiaalista ulkopuolisuutta tai jopa syrjintää. Olisikin tärkeää, että työpaikoilla uskallettaisiin ottaa myös vieraskieliset sairaanhoitajaopiskelijat mukaan joukkoon”, sanoo Vartiainen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että harjoittelupaikka on monelle kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijalle ensimmäinen täysin suomenkielinen ympäristö. Harjoittelulla on tärkeä merkitys paitsi ammatissa tarvittavien taitojen, myös suomen kielen oppimiselle.
”Työpaikoilla tarvitaan rohkaisua ja kannustusta siihen, että englantia ja suomea voi käyttää rinnakkain. Työyhteisön ei tarvitse osata täydellisesti englantia eikä opiskelijan täydellisesti suomea. Tärkeintä on, että vuorovaikutus edistyy.”
Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) on Tampereen ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun pilottihanke ulkomailta Suomeen muuttaneille opiskelijoille. Koulutus aloitetaan englannin kielellä. Suomen kieltä lisätään vähitellen opintoihin integroituna. Tavoitteena on, että opiskelija voi valmistumisensa jälkeen toimia ammatissa suomen kielellä.
Pilottikoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia selvitetään seurantatutkimuksella. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa haastateltiin 23 opiskelijaa ja 11 ohjaajaa heidän kokemuksistaan ensimmäisestä harjoittelusta.
Tutkimus vahvisti käsitystä, että kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyy työpaikoilla haasteita, jotka pitäisi ottaa huomioon ohjaajien ajankäytössä.
”Työt tulisi järjestää niin, että ohjaajilla olisi vähän enemmän aikaa vieraskielisten opiskelijoiden ohjaamiseen. Olisi myös tärkeää, että ohjaajia palkittaisiin vieraskielisten opiskelijoiden ohjaamisesta.”
Myönteistä oli, että opiskelijat kokivat harjoitteluympäristönsä pääosin hyväksi. Opiskelijat saivat ohjaajiltaan rakentavaa palautetta, mikä edisti oppimista. Ohjaajat puolestaan kuvasivat opiskelijoiden hoitotyön oppimismotivaatiota korkeaksi. Erityisesti he kiittelivät opiskelijoiden kiinnostusta vanhustyöhön, jonka oppimiseen kaikki suomenkieliset sairaanhoitajaopiskelijat eivät välttämättä ole motivoituneita.
Hanketta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön TalentBoost-ohjelmasta ja harkinnanvaraisesta rahoituksesta. Tavoitteena on luoda toimiva ja pysyvä tutkintokoulutusmalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa ammattikorkeakouluissa.
