”Tutkimuksessamme raskausviikolla 41+0 käynnistetyistä joka kolmas nainen synnytti imukupin avulla tai keisarileikkauksella. Seurantaryhmässä vastaavan toimenpidesynnytyksen koki liki joka toinen. Aikaisemmin käynnistetyissä synnytyksissä synnytyksen jälkeistä verenvuotoa oli myös vähemmän”, Katariina Place kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Vastasyntyneiden voinnissa tai keisarileikkausten määrässä sen sijaan ei tässä tutkimuksessa havaittu tilastollista eroa, vaikka viitettä aiemman käynnistyksen hyödyistä olikin mahdollista havaita.
Lasketun ajan ylittämisen jälkeen istukan toiminta heikkenee ja riskit sikiön voinnin huonontumiselle kasvavat. Myös sikiön menehtymisen riski kasvaa, etenkin kun raskaus etenee yliaikaiseksi (rv 42+0), vaikka sen riski on edelleen pieni. Siksi saattaisi olla hyödyllistä käynnistää synnytys jo ennen kuin yliaikaisuuden riskit raskaudelle kohoavat merkittävästi, tiedotteessa todetaan.
Suomessa ensimmäinen yliaikaisuuskontrolli on hyvin sujuneissa tavallisissa raskauksissa yleisimmin raskausviikolla 41+5, vaikka joissakin muissa maissa ja Suomessakin joissakin sairaaloissa käyntiä on jo aikaistettu esimerkiksi raskausviikolle 41+0.
”Ehdotan tutkimuksemme perusteella varhennettua loppuraskauden käyntiä raskausviikolle 41+0 ainakin ensisynnyttäjille, sillä heillä on tutkitusti suurempi riski moniin raskauskomplikaatioihin. Tuolloin arvioitaisiin todennäköisyydet synnytyksen spontaanille käynnistymiselle ja keskusteltaisiin odottajan omien toiveiden mukaisesta loppuraskauden hoidosta eli käynnistyksestä tai seurannasta noin raskausviikolle 42 asti.”
Synnyttäjät kokivat käynnistyksellä alkaneet synnytyksensä melko myönteisinä. Suurin huonon kokemuksen riski liittyi synnytyskomplikaatioihin: keisarileikkaukseen ja tavanomaista suurempaan verenvuotoon.
”Jos käynnistykseen päädytään, tulee järjestelmämme tunnistaa käynnistys riskitekijäksi huonolle kokemukselle ja tarjota tukea sekä käynnistysprosessin että synnytyksen aikana.”
LL Katariina Place väittelee 8.12.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Labor induction at term and beyond - Effects on vaginal delivery rate, adverse outcomes, and childbirth experiences".
