Peuhun mukaan on aika arvioida uudelleen rasvan roolia syövän säätelyssä ja selvittää sitä tarkemmin.
Rintasyövän ennuste on merkittävästi huonompi niillä syöpäpotilailla, joiden kasvain on muuntautunut paikallisesta kasvaimesta ympäristöönsä tunkeutuvaksi niin kutsutuksi invasiiviseksi kasvaimeksi. Näissä tapauksissa sairauden kehittyminen levinneeksi, etäpesäkkeitä lähettäneeksi syöväksi on korkea.
Tämän vuoksi tutkimusryhmä keskittyi etsimään normaalista kudoksesta ja paikallisten rintasyöpien ympäristöstä leviämistä estäviä tekijöitä.
Tutkijat löysivät IGFBP2-tekijän, joka estää syöpäsolujen invaasiota. He myös havaitsivat, että sen ilmentyminen vähenee normaalissa rintakudoksessa iän myötä, mikä viittaa iän mukanaan tuomaan heikentymiseen tässä syövän estomekanismissa.
Suomen Syöpäinstituutin tutkimusprofessori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Johanna Ivaska pitää havaintoa merkittävänä.
”Ikä ja rintakudoksen tiiviys ovat molemmat hyvin tunnettuja rintasyövän riskitekijöitä. Tiiviissä rintakudoksessa on luontaisesti vähemmän rasvaa, myös iän myötä rasvakudoksen määrä ja sen kyky tuottaa IGFBP2:ta vähenee. Vaikuttaisikin siltä, että olemme löytäneet yhden selityksen näille syövänriskitekijöille.”
Tutkimuksen merkitystä korostaa tutkijoiden löytämä mahdollinen hoitokeino.
”Monet nykyiset syöpähoidot perustuvat terapeuttisiin vasta-aineisiin. Me havaitsimme, että IGF-II-tekijään sitoutuva vasta-aine toimii biologisesti, kuten IGFBP2, ja pystyi estämään tehokkaasti syövän leviämistä kudosviljelmissä”, selittää tutkimusta johtanut InFLAMES-tutkija, tutkijatohtori James Conway.
Tutkimus jatkuu seuraavaksi tämän terapeuttisen mahdollisuuden selvittelyllä.
Tulokset on julkaistu arvostetussa Science Advances -tiedelehdessä.
