Sodalla on pitkät jäljet sen kokeneiden siviiilien terveyteen. Uusi tutkimus osoittaa, että lapsen motorinen, kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys vaarantuvat, kun äiti ja vastasyntynyt altistuvat myrkyllisille metalleille sotaoloissa.
Äidin ja vastasyntyneen hiusnäytteistä testattiin syntymähetkellä yhteensä 18 myrkyllistä metallia.
Tutkimukseen osallistui 502 palestiinalaisäitiä ja -vauvaa, jotka asuivat vuoden 2014 Gazan sodan oloissa. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistossa psykologian alalla, ja tulokset on julkaistu Infant Behavior and Development -tiedelehdessä.
Myrkyllisille metalleille altistuminen vaikutti kielteisesti myös imetykseen.
Äidin korkeat karsinogeenisten ja neurotoksisten metallien tasot olivat yhteydessä imetyksen intensiteetin ja keston vähenemiseen. Riittämätön imetys puolestaan vahvisti metallien kielteisiä vaikutuksia vauvojen kehityksessä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin altistumista karsinogeenisille (syöpää aiheuttavat), neurotoksisille (hermoston haittavaikutus) ja teratogeenisille (sikiönkehitystä vahingoittava) metalleille sotaoloissa.
Terveydelle haitallisia raskasmetalleja ovat esimerkiksi kromi, volframi, uraani ja elohopea. Niiden pitoisuudet mitattiin tutkimuksessa synnyttävien äitien ja vastasyntyneiden hiuksista.
Tutkimustulokset osoittivat, että äitien ja vastasyntyneiden korkeat myrkkymetallipitoisuudet ennustivat vauvan kehitysongelmia 6 ja 18 kuukauden iässä.
Vaikeuksia esiintyi vauvojen sensomotorisissa, kognitiivisissa ja sosiaaliemotionaalisissa taidoissa, kuten aistitoimintojen ja liikkumisen hallinnassa, kielellisessä kehityksessä ja tunnesäätelyn oppimisessa.
Äideillä lisäksi neurotoksisten metallien ja vastasyntyneillä teratogeenisten metallien korkeat pitoisuudet olivat yhteydessä vauvan kehitysongelmiin.
"Sodan julmuuksien seuraukset eivät rajoitu ainoastaan uhreihin tai eloonjääneisiin, vaan ne voivat siirtyä lapsiin eri reittejä pitkin, myös saastuttamalla heidän elinympäristöään ja estämällä kriittisen ravinnon saannin", tutkijat toteavat tiedotteessa.
Tutkijat pyrkivät tutkimuksen yhteydessä tarjoamaan henkilöstölle ja perheille välineitä, joiden avulla tuetaan lapsen kehitystä ja vanhempien voimavaroja sota-alueilla.
