THL: Turkistarhauksen jatkamisessa nykymuodossaan piilee koronaa suurempi pandemiariski

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan riskin jopa koronapandemiaa vakavammalle pandemialle. Tartuntariskejä ehkäisevät hygieniatoimet tulee nostaa valvotusti vähintään elintarviketuotannon tasolle.

Kuvateksti
Vuonna 2020 alkaneen koronan aiheuttaman pandemian alussa terveydenhuollossa oli pulaa hengityksensuojaimista.
Kuva: iStock

THL:n mukaan turkistarhauksen bioturvallisuus- ja tartuntariskejä ehkäisevät hygieniatoimet tulee nostaa valvotusti vähintään elintarviketuotannon tasolle. Näin THL toteaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa turkistarhauksen aiheuttamasta riskistä ihmisen terveydelle.

”Tällä hetkellä turkistarhaus muodostaa pandemiauhan vuoksi liian suuren riskin ihmisten hengelle ja terveydelle. Turkistarhauksen terveysturvallinen jatkaminen vaatii järeitä toimia”, sanoo THL:n väestön hyvinvoinnista vastaavan osaston johtaja Otto Helve.

Jos näiden toimenpiteiden toteuttaminen on mahdotonta, THL katsoo, ettei turkistarhaustoimintaa tulisi jatkaa. Asiaa tulisi edistää myös EU-tasolla.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut huhtikuussa 2024 voimaan tulleen asetuksen vaatimuksista tautisuojan ja bioturvallisuuden parantamiseksi turkistahoilla. THL on jo aiemmissa lausunnoissaan tuonut esiin huolensa turkistarhojen bioturvallisuuden ja työntekijöiden suojauksen puutteista. 

Ihmisten terveyttä turkistarhauksen yhteydessä on pyritty parantamaan Työterveyslaitoksen ohjeistuksella ja tarjoamalla riskissä oleville H5-lintuinfluenssarokotetta. THL:n mukaan rokotuksilla voidaan suojata työntekijöitä, mutta niillä ei voida estää uuden pandeemisen viruksen syntyä.

Korkeapatogeeninen H5N1-lintuinfluenssavirus levisi laajasti Suomen turkistarhoilla vuonna 2023. Virus aiheutti tappavaa tautia eläimissä ja altisti satoja ihmisiä työssään taudille, johon kuolleisuus ihmisillä on noin 50 prosenttia. Vaikka Suomessa ei todettu tartuntoja ihmisissä, taudinpurkaus osoitti THL:n mukaan sen, että turkistarhaus muodostaa merkittävän terveysuhan yhteiskunnassamme. 

Tarhatut turkiseläimet ovat alttiita sekä lintujen ja sikojen influenssaviruksille että ihmisen kausi-influenssavirukselle ja luovat tarhattuina otolliset olosuhteet viruksen muuntumiselle. Erilaisilla influenssaviruksilla on kyky yhdistyä ja muodostaa uudentyyppisiä influenssaviruksia, jotka voivat mahdollisesti tarttua ihmiseen ja ihmisten välillä tehokkaasti. Tällöin uuden pandemian syntymisen riski on ilmeinen.

Turkistarhojen terveysturvallisuudelle muodostama riski on laajasti kansainvälisten ja kansallisten asiantuntijoiden tunnistama. Tämän vuoksi monissa Euroopan maissa turkistarhaus on kielletty, ja esimerkiksi Ruotsissa on ryhdytty toimiin tarhauksen vähentämiseksi.