Koronapandemian alku osoitti, että suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittyvää kriisiä oli heikko.
Keskeinen haavoittuvuustekijä on ollut jaksavan ja osaavan henkilöstön
niukkuus kaikilla järjestelmän tasoilla.
Näin toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuoreessa tutkimuksessaan. Tutkimus selvitti koronapandemian alun hallintaa Suomessa.
Tutkimuksessa haastateltiin kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion johtoa, keskeisten ministeriöiden sekä virastojen työntekijöitä.
Varautumisen ja tilannekuvan puutteellisuus sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hoitoa Suomessa alkuvaiheessa.
Johtamisen ja päätöksenteon keskittäminen sosiaali- ja terveysministeriöön typisti pandemian terveyskriisiksi. Tutkijoiden mukaan kyse oli kuitenkin laajamittaisesta yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kriisistä.
Pandemian uhkaa on kriisin eri vaiheissa myös vähätelty.
"Havahduimme pandemian vakavuuteen Suomessa hitaasti. Varautuminen oli puutteellista sekä suojavarusteiden että osaamisen ja johtamisen osalta”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen.
Varautuminen perustui liiaksi sikainfluenssapandemiaan, mikä ei riittänyt koronan kohdalla.
Suunnitelmissa ei myöskään ole huomioitu henkilöstön motivaation
ja jaksamisen tukemiseen tarvittavia toimia.
