THL: Alkoholin kokonaiskulutus vähentynyt, mutta riskikäyttö edelleen yleistä

Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa vähentynyt vuodesta 2008. Se ei ole poistanut riskikäytön yleisyyttä.

Kuvateksti
Pitkäaikaisen käytön terveyshaittojen riskiraja tarkoittaa miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 alkoholiannosta viikossa.
Kuva: iStock

Vähintään kerran kuussa viisi alkoholiannosta kerralla juo 23 prosenttia 20–79-vuotiaista (noin 940 000 henkilöä). Tämä määrä altistaa humalatilaan liittyville riskeille. Terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu 11 prosenttia 20–79-vuotiaista (450 000 henkilöä).

Tiedot selviävät tuoreesta raportista, joka pohjautuu vuonna 2023 THL:n Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen yhteydessä kerättyyn Juomatapatutkimukseen.

Riskijuominen on hieman vähentynyt verrattuna edelliseen Juomatapatutkimukseen, joka tehtiin vuonna 2016. Tuolloin kohtalaisen tai suuren pitkäaikaishaittojen riskin ryhmään kuului 13 prosenttia 20–79-vuotiaista. Tästä väestön osasta humalatilaan liittyville riskeille altistui kuukausittain tai useammin 26 prosenttia.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

”Erityisesti humalajuominen on edelleen tavallista. Yhteensä noin kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön, joko humalajuomiseen tai pitkäaikaisen alkoholinkäytön terveysriskeihin”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Vuonna 2023 miehet kuluttivat keskimäärin 13 litraa puhdasta alkoholia vuodessa eli noin 17 alkoholiannosta viikossa, ja naiset 5 litraa eli noin 6 alkoholiannosta viikossa. Kerralla juodut alkoholimäärät olivat miehillä keskimäärin 4,7 annosta ja naisilla 3,2 annosta. 

Alkoholihaitat koskettavat myös muita ihmisiä kuin alkoholia käyttävää henkilöä. Lähes joka kolmas vastaajista kertoi, että jollakulla heidän läheisistään oli omasta alkoholinkäytöstään johtuvia ongelmia. Tämä tarkoittaa noin 1,35 miljoonaa suomalaista. 

Vuonna 2023 kolme neljäsosaa alkoholinkäyttökerroista sijoittui kotiympäristöihin, joissa usein myös lapset altistuvat vanhempiensa alkoholinkäytölle. 

Runsas alkoholinkäyttö usein lisää ja pahentaa lähisuhdeväkivaltaa ja muita ongelmia lähisuhteissa. Naiset kokivat läheistensä alkoholiongelmia miehiä yleisemmin. Toisaalta miehet kokivat omasta alkoholinkäytöstään johtuvia haittoja enemmän kuin naiset. 

Alkoholinkäyttö on voimakkaasti keskittynyt viikonloppuihin, sillä 68 prosenttia kaikista juomiskerroista ja 79 prosenttia humalakerroista ajoittui perjantain ja lauantain välille. Lauantai-iltana kello kahdeksan ja yhdeksän välillä 16 prosenttia 20–79-vuotiaista suomalaisista eli noin 630 000 henkilöä humaltuu.

Alkoholia nautitaan keskimäärin vain harvoin ruuan kanssa. Viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia. Muutoin olutta juodaan Suomessa runsaasti. Jopa 45 prosenttia tilastoidusta kulutuksesta oli olutta vuonna 2023. 

”Kun katsotaan suomalaisten juomatapoja, alkoholinkäyttö ei ole laajassa mitassa muuttunut osaksi arkipäivää, mikä on hyvä asia alkoholisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Työn viikkorytmi näyttää edelleen määrittävän vahvasti suomalaisten alkoholinkäyttöä, joka keskittyy viikonloppuun ja illan ja yön tunteihin”, sanoo erikoistutkija Katariina Warpenius THL:stä.