Terveysalalla koettiin koronan kasvattaneen oman ammatin arvostusta – mutta samalla koettiin myös suurinta kuormitusta

Toimiva työyhteisö ja johtamisen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tekijöitä työntekijöiden hyvinvoinnille oli kriisi tai ei. Pandemian iskiessä myös aiemmat riskitekijät vaikuttavat.

Tämä huomattiin Työterveyslaitoksen Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla -tutkimushankkeessa, jossa seurattiin kuntatyöntekijöiden hyvinvointia pandemiaa edeltäneestä ajasta syksyyn 2022.

“Vaikka toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä kaikkina aikoina, näiden tekijöiden heikko taso kriisin alkaessa ennakoi jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä kriisin aikana”, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta arvioi.

Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia kunta-alan vastaajista koki pandemian vaikuttaneen työhönsä melko paljon tai paljon, ja vaikutukset olivat enimmäkseen kielteisiä.

Korona aiheutti merkittäviä muutoksia työhön. Esimerkiksi terveysalalla henkilöstöä siirrettiin koronatestaukseen sekä infektion torjunnan ja hoidon etulinjaan.

Kielteisiä kokemuksia oli erityisesti opettajilla, pelastajilla ja sote-ammattilaisilla. Toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sekä työntekijäammateissa muutoksia pidettiin useammin joko neutraaleina tai myönteisinä.

Pandemia lisäsi erityisesti terveysalan ja opetushenkilöstön kokemaa henkistä kuormitusta. Terveysalan henkilöstö koki kuitenkin useimmin myös, että pandemia-aika lisäsi oman ammatin arvostusta.

”On tärkeää tunnistaa stressitekijöitä ja luoda ennalta toimintamalleja, joiden avulla stressinhallintaan voidaan vaikuttaa pandemian aikana tai muussa kriisitilanteessa”, Jenni Ervasti korostaa.

Vuonna 2020 lähes puolet vastaajista kertoi siirtyneensä osittain tai kokonaan etätyöhön. Etätyö näytti suojanneen pandemian kielteisiltä vaikutuksilta. Työkyky heikentyi eniten niillä, jotka siirrettiin toisiin tehtäviin.