”Kävi ilmi, että valmiuslain säännökset työnantajan oikeuksien sisällöistä ovat epäselviä ja tulkinnanvaraisia.”
Samalla tuli esiin, miten heikot oikeussuojakeinot työntekijällä on, kun tämä joutuu julkisoikeudellisen työnantajan hallintopäätöksellä tekemän ja valmiuslain perusteella annetun ratkaisun kohteeksi. Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta syksyllä 2023 ennakkopäätöksen, minkä mukaan työntekijällä on käytössään valmiuslaissa säädetyn muutoksenhaun sijasta ainoastaan työlainsäädännön mukaiset yleiset valvonta- ja oikeussuojakeinot.
”Niitä ei ole säädetty silmällä pitäen valmiuslain säännöksiä ja ne ovat siten puutteelliset.”
Korona-aikana ilmeni, kuinka työlainsäädännön oikeaa noudattamista valvovilla viranomaisilla on heikko tuntemus tehtävistään ja vastuistaan poikkeusoloissa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies joutui korjaamaan vääriä käsityksiä ja korostamaan, että aluehallintovirastolla on toimivalta valvoa vuosilomalaista, työaikalaista ja työsopimuslaista tehtyjä poikkeussäännöksiä myös valmiuslain poikkeusolojen aikana.
Nyt valmiuslakityöryhmä ei erittele sitä, minkä tyyppisiin häiriötilanteisiin poikkeusolojen ulkopuolista varautumissääntelyä olisi tarpeen laatia. Tämä on vastoin Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kantaa. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että häiriötilanteisiin varautumista koskeva sääntely puuttuessaan perusoikeuksiin edellyttää sääntelyltä tarkkarajaisuutta ja selkeyttä. Lisäksi perustuslakivaliokunta on lausunut, että yksin taloudelliset kriisit eivät täytä perustuslain määritelmää ja oikeuta sen mukaisiin perusoikeusrajauksiin, vaikka kyse olisi yhteiskunnan kannalta välttämättömistä toiminnoista.
”Samat johtopäätökset on tehtävä taloudellisista perusteista myös lievempien häiriötilanteiden osalta”, Kirvesniemi muistuttaa.
Tehy suhtautuu varauksella valmiuslakityöryhmän esitykseen. Tehyn mukaan poikkeusolojen ulkopuolinen valmistautuminen on mahdollista huoltovarmuussääntelyn perusteella. Valmiuslain sijaan on mahdollista tarkentaa huoltovarmuussäätelyä, jos siihen katsotaan olevan aihetta poikkeusoloja lievempien häiriötilanteiden varautumisen osalta.
Tehyssä nähdään, kuinka pandemian aikana sote-alalla kertyneitä kokemuksia ja siellä tehtyjä havaintoja valmiuslain soveltamisesta on syytä hyödyntää valmiuslain uudistamista koskevassa valmistelutyössä. Siksi Tehy esittää, että valmiuslain uudistamisen jatkovalmistelun työryhmässä olisi edustus myös sote-alan työnantaja- ja työntekijäliitoista.
