Tehyn puheenjohtaja: Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen lykkääminen olisi märkä rätti päin hoitajien naamaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi selvityksen rekrytoinnin ongelmista ja totesi, että hoitajamitoituksen toteutusta on lykättävä rutkasti eteenpäin. Tehyn puheenjohtaja varoittaa, että lykkäys voi vesittää koko mitoitustavoitteen.

Kuvateksti
Karkaako vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen toteutus käsistä?
Kuva: Jaakko Martikainen

THL:n seurannan mukaan tuhannet vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon rekrytoinnit epäonnistuvat. Yksiköt raportoivat viime toukokuussa, että edellisen kuuden kuukauden aikana 3 400 vakituisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rekrytointi oli epäonnistunut, koska koulutettua henkilöstöä ei ollut saatavana.

Epäonnistuneiden rekrytointien määrä kasvoi yli tuhannella puolen vuoden aikana.

”Seurannan perusteella voimme sanoa, että mitoituksen nostamiseen 0,7:ään tarvitaan lisäaikaa, koska eritoten lähi- ja sairaanhoitajien rekrytoinnit eivät ole onnistuneet. Lisäajan tulee olla vähintään vuosi, jotta hoitajien saatavuutta esimerkiksi koulutuspaikkoja lisäämällä ehditään parantaa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa tiedotteessa.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

Tehy-lehti pyysi Kehusmaata sähköpostitse täsmentämään, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Lyhyessä vastauksessa asiaa ei enempää avattu vaan todettiin, että uudistuksen vuoksi on jo tehty erityisiä panostuksia koulutukseen ja näiden pitäisi alkaa vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen.

Tehy tyrmää kaavailut siirtää vanhuspalvelulakiin sidotun mitoituksen toteutumista.

 ”Hoitajat ovat odottaneet edes tätä valon pilkahdusta vanhustenhoidon kriisiin. Lykkääminen olisi märkä rätti päin hoitajien naamaa. Mahdollinen lykkäys saattaa jopa pahentaa tilannetta, jos moni hoitaja pettyneenä jättää alan. Riskinä on myös, että mitoitustavoite 0,7 jää pian kokonaan unholaan, jos sitä ei toteuteta suunnitellusti, muistuttaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

 Hoitajamitoituksen on tarkoitus nousta asteittain. Sen tulee huhtikuussa 2023 olla lopulta 0,7 hoitajaa asiakasta kohden. Viime vuodenvaihteessa lakisääteinen mitoitus nousi 0,6:een.

THL:n seurannan mukaan toukokuussa 0,6-mitoituksen oli saavuttanut 89 prosenttia yksiköistä. Edellisellä eli marraskuun 2021 seurantakerralla 0,6-mitoitukseen ylsi 71 prosenttia yksiköistä.

”Mitoituksen nousu on saavutettu rekrytoimalla ympärivuorokautiseen hoitoon 900 hoiva-avustajaa ja nostamalla olemassa olevien lähi- ja sairaanhoitajien tekemän välittömän hoitotyön osuutta. Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ollut noussut ollenkaan vuoden aikana”, kertoo THL:n Kehusmaa.

Vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa oli toukokuussa 2022 keskimäärin 51 000 asiakasta. Seurannan perusteella asiakasmäärä ei ollut muuttunut vuoden 2021 toukokuusta.

Henkilöstömitoituksen nostoakin isompi vaikutus vanhuspalvelujen henkilöstötarpeeseen on kuitenkin sillä, että ikääntyneiden määrä kasvaa Suomessa voimakkaasti. Eniten vanhuspalveluja käyttävät 80 vuotta täyttäneet, joista 10 prosenttia on tällä hetkellä ympärivuorokautisessa hoidossa ja 23 prosenttia käyttää säännöllisiä kotihoidon palveluja. 80 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan 116 000:lla vuoteen 2030 mennessä.

”Väestörakenteen perusteella ennakoitavissa oleva asiakasmäärien kasvu merkitsee tuhansien lisähoitajien tarvetta myös tulevina vuosina sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotihoidossa”, kertoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.

Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus oli vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta se on vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. 1.4.2023 lähtien mitoitus on 0,7 työntekijää asiakasta kohti.