Suomen hallitus aikoo laajentaa hätätyön käyttöalaa työntekijöiden laillisen työtaistelun estämiseen, mikä on vastoin EU-oikeutta ja Suomea velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia, toteaa Tehyn juristi Juho Kasanen blogissaan.
Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen puolestaan kirjoittaa blogissaan, että hallitus toimii vastoin lainvalmistelun periaatteita.
Pehkosen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö lisäsi lakiesitykseen hätätyön perusteiden muutoksen työtaistelutilanteessa sen jälkeen, kun kolmikantainen lainvalmistelu ja lausuntokierros oli päättynyt ja lakiesitys oli lähetetty lainsäädännön arviointineuvostoon. Esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä.
Helsingin Sanomissa ministeriön virkamies sanoo, että kyse on ”poliittisen puolen” ratkaisusta.
Lakiesitys on Pehkosen mukaan puutteellinen, sillä siinä ei käsitellä asioita, jotka pitäisi käsitellä, kun hätätyötä esitetään muutettavaksi.
Esityksestä puuttuu esimerkiksi se, miten hätätyötä työtaistelutilanteissa sovelletaan muissa maissa. Lakiesitys ei myöskään käsittele Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia hätätyön näkökulmasta.
"Tällainen hallituksen ja ministeriöiden toiminta ei kuulu demokratiaan", Pehkonen kirjoittaa.
Juristit kritisoivat myös suojelutyön ja hätätyön käsitteiden sekoittamista.
Kasanen kertoo esimerkin siitä, miten työnantaja vuoden 2022 aikana teetti Kymenlaaksossa hätätyötä rikkoakseen ylityö- ja vuorovaihtokieltoa. Sittemmin aluehallintovirasto totesi, että työnantaja oli teettänyt hätätyötä lainvastaisesti.
Suojelutyötä tehdään työtaistelun aikana, jotta kenenkään henki tai terveys ei vaarannu vakavalla ja konkreettisella tavalla. Hätätyötä puolestaan tehdään ennalta arvaamattomassa tilanteessa, joka uhkaa vaarantaa ihmisten hengen ja terveyden.
Juristit muistuttavat, että työtaistelu ei ole ennalta arvaamaton tilanne. Jos jotain ennalta arvaamatonta tapahtuu, työnantajalla on oikeus jo nyt teettää hätätyötä, vaikka työpaikalla olisi käynnissä työtaistelu.
1.4. klo 15.15 tarkennettu ministeriön nimeä.
