Tehyn juristi löysi useita ongelmia työrauhalainsäädäntöä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta – ”Tilastotieto ei tue sitä, että olisi välttämättömiä perusteita rajoittaa työtaisteluoikeutta”

Tehy vastustaa lausunnossaan hallituksen aikeita muuttaa työrauhalainsäädäntöä. Hallituksen esitysluonnos työrauhalainsäädännön muuttamisesta sisältää rajoituksia poliittisiin lakkoihin ja myötätuntotyötaisteluihin, korotuksia hyvityssakkoihin sekä uuden työtekijöitä koskevan hyvityssakon.

Hallitus pyrkii muutoksilla kohentamaan työllisyyttä ja taloutta, mutta Tehyn mukaan muutoksilla ei ole tavoiteltua vaikutusta. 

Perusoikeuksia ei voi Suomessa rajoittaa ilman välttämättömyysedellytyksen täyttymistä.

Välttämättömyysedellytys tarkoittaa, että muutoksella saadaan edes jokin merkityksellinen vaikutus asiaan, jota tavoitellaan. Lisäksi pitää olla selvää, että asetettuun tavoitteeseen ei päästäisi joillakin muilla keinoilla ja jättämällä perusoikeusrajoitukset tekemättä.

"Välttämättömyysedellytys ei täyty yhdenkään hallituksen esitysluonnoksen muutoksen osalta", sanoo Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen. 

Esitysluonnoksen perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät ehdotukset koskevat työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta, oikeutta työtaistelutoimenpiteisiin tai niistä koituvia seuraamuksia.

Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole osoitettu, että työtaistelujen rajoittaminen vaikuttaisi tosiasiallisesti kilpailukykyyn, talouteen tai työllisyyteen. 

Tehyn mukaan työtaisteluiden määrä, niissä menetettyjen työpäivien määrä eikä myöskään laittomien työtaisteluiden määrä ole lisääntynyt 2000-luvulla.

"Tilastotieto ei tue sitä, että olisi välttämättömiä perusteita rajoittaa työtaisteluoikeutta nykyisestä."

Tehyn mukaan hallituksen omat laskelmat lakkoihin käytetyistä työpäivistä osoittavat, että vaikutus kansantalouteen on hyvin vähäinen. 

Lakkoihin käytettyjen työpäivien määrä vähenisi lakimuutoksen myötä 5–10 prosenttia, ja bruttokansantuote kasvaisi 10–40 miljoonalla eurolla vuodessa. 40 miljoonaa euroa on noin 0,015 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Hallituksen työllisyystavoite on 100 000 työpaikkaa.

Hallitus arvioi, että lakimuutosten työllisyysvaikutukset ovat noin 390 000 työtuntia vuodessa eli noin 255 henkilötyövuotta. Se on 0,255 prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta.

"Tavoitellut vaikutukset ovat mikroskooppisen pieniä tai niitä ei ole. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että muutosten motiivi ei ole kansantalouden tai työllisyyden kohentaminen", toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. 

Jarkko Pehkonen on löytänyt esitysluonnoksesta muitakin ongelmia ja puutteita.

Hallitus esimerkiksi viittaa pohjoismaiseen malliin, kun se rajaa poliittisen lakon kestoa vuorokauteen. 

"Tällaista rajaa ei ole missään pohjoismaassa."

Hallituksen esitysluonnoksessa esittämä tapa, jolla hyvityssakkoja nostettaisiin, on Pehkosen mielestä esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n valvontakäytäntöjen kanssa.

"Hyvityssakkojen liian korkea taso voi pelotevaikutteella vaarantaa työntekijöiden tosiasiallisen lakko-oikeuden myös laillisten lakkojen osalta."