Selvitys vahvistaa, että raskauteen perustuvasta syrjinnästä kerrotaan vain harvoin eteenpäin virallisille tahoille. Syynä on useimmiten se, ettei ilmoituksen koeta johtavan mihinkään. Kuitenkin suurin osa niistä, jotka ovat vieneet syrjintäkokemuksensa eteenpäin, arvioivat, että lopputulos oli ainakin osittain oikeudenmukainen.
”Vaikka syrjinnän kielto raskauden takia on ollut tasa-arvolaissa jo yli 30 vuotta, silti ihmiset pelkäävät puolustaa oikeuksiaan. Pelkona on, että sen seurauksena työnsaantimahdollisuudet heikkenevät.”
Raskaussyrjinnän yleisin seuraus on määräaikaisen työsuhteen päättäminen raskauden tai perhevapaan vuoksi. Tämä tulos on samassa linjassa tasa-arvovaltuutetun ja Tehyn aiemmin tekemien havaintojen kanssa.
Vastanneista määräaikaisissa työsuhteissa olleista peräti 44 prosenttia on kokenut raskaussyrjintää ja vakituisessa työsuhteissa olleista 18 prosenttia.
”Noiden kahden luvun välinen suhdeluku on mykistävä”, tiivistää Tehyn erityisasiantuntija Jarkko Pehkonen.
Muita syrjinnästä koettuja seurauksia ovat esimerkiksi työuran etenemisen hidastuminen tai pysähtyminen ja erilaiset terveydelliset vaikutukset. Osalla vastaajista syrjintäkokemukset vaikuttivat perhekokoon tai raskauden ajoittamiseen.
Suomen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”erityisesti raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja.”
Samasta ohjelmasta löytyy myös kirjaus, joka tähtää siihen, että jatkossa enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaatisi erityistä perustetta.
Perusteettomien määräaikaisuuksien lisääminen esitetyllä tavalla on Tehyn mukaan isku nimenomaan naisvaltaiselle sote-alalle. Alalla käytetään jo nyt paljon perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia ja työsuhde katkeaa helposti työntekijän raskauteen.
”Mikäli työsopimuslaissa tarjotaan työnantajalle mahdollisuus tehdä määräaikainen sopimus ilman perustetta, raskaussyrjintä tulee lisääntymään entisestään”, sanoo Jarkko Pehkonen.
Tuoreessa uutiskirjeessään tasa-arvovaltuutettu esittää, että tasa-arvolain täsmentämisen lisäksi tarvitaan matalamman kynnyksen oikeussuojakeinoja.
Raskaussyrjinnän kokemisesta on ollut tähän asti saatavilla vain hajanaista tietoa, joka on perustunut esimerkiksi ammattiliittojen ja viranomaisten aineistoihin. Uusi tutkimus valottaa ensimmäistä kertaa syrjintäkokemusten määrää ja seurauksia koko väestön tasolla.
Selvitys pohjautuu vuonna 2024 tehtyyn väestökyselyyn. Tulokset ovat väestöllisesti edustavia, eli ne kuvaavat luotettavasti Suomessa asuvien vuosina 2012–2023 raskaana olleiden tilannetta.
