Kaunialan sairaalan muutosneuvottelut ovat päättyneet. Työnsä menettää valtaosa – noin 150 työntekijää.
Sote ry:n tehyläinen luottamusmies Pirjo Pekkola kuvailee Kaunialan sairaalan henkilöstön tunnelmia surullisiksi sairaalan kohtalon vuoksi ja myös järkyttyneiksi muutosneuvottelujen tuloksen selvittyä.
”Henkilöstö on järkyttynyt irtisanomisten laajuudesta. Lähes 150 menettää työpaikkansa ja jäljelle jää vain muutamia kymmeniä. Harva on ehtinyt miettiä omaa tulevaisuuttaan.”
Kaunialan sairaala on Attendon tytäryhtiö.
Työnantajan eilen 19. marraskuuta ilmestyneen tiedotteen mukaan sairaalan toiminta muuttuu merkittävästi, kun Kuntoutus- ja sairaalapalvelu lopetetaan. Kaunialan alueella jatkaa ainoastaan ympärivuorokautisen palveluasumisen koti, jossa on 24 asukaspaikkaa.
Attendon mukaan muutoksen takana on asiakasmäärän voimakas lasku.
”Olen tilanteesta äärimmäisen pahoillani. Ammattitaitoinen henkilökuntamme on tehnyt Kaunialassa arvokasta työtä sydämellä, ja nyt iso osa heistä menettää työnsä. Tilanne on kuitenkin muuttunut kuluneen vuoden aikana dramaattisesti, hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet omaa kapasiteettiaan paremmin sekä kehittäneet omia toimintojaan”, sanoo Attendo Suomen toimitusjohtaja Virpi Holmqvist tiedotteessa.
Holmqvist kertoo, että keskusteluja on käyty henkilöstön ja tilaajien kanssa, jotta löytyisi uusia asiakasryhmiä tai ratkaisuja.
”Valitettavasti emme tässä onnistuneet. Pidämme nyt huolen, että henkilökuntamme, asiakkaamme ja heidän läheisensä saavat kaiken tarvitsemansa avun ja tuen tässä muutostilanteessa.”
Tiedotteen mukaan Kaunialan sairaalan asiakasmäärä on vähentynyt vuoden aikana alle kolmasosaan siitä määrästä, jolle palvelua voitaisiin tarjota. Yksi suurimmista syistä on se, että hyvinvointialueet ovat vahvistaneet omaa kuntoutus- ja arviointipalveluaan ja lisänneet myös ympärivuorokautisen hoivan asumispaikkoja.
Merkittävä osa Kaunialan sairaalan tarinaa on toimiminen sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitoksena vuodesta 1946 lähtien.
”Attendo haluaa pitää huolta Kaunialan arvokkaasta perinnöstä. Se on ollut Suomen kunniakansalaisista huolen pitämisen perinne. Haluamme kehittää aluetta niin, että se vastaa ikäihmisten hoivapalvelujen kasvavaan tarpeeseen. Tulevaisuudessakin haluamme olla alueella osa ratkaisua, jossa ihmiset saavat hoivaa sitä tarvitessaan”, Virpi Holmqvist sanoo.
Tehyn luottamusmies Pirjo Pekkola tuo esiin Sotainvalidien veljesliiton perustaman sairaalan historiallisen arvon.
”Aikanaan varoja rakentamiseen kerättiin kansalaiskeräyksillä ja sairaalalla on ollut keskeinen osa lukuisten sodissa vammautuneiden kuntoutumisessa ja osalle myös ammatteihin valmistautumisessa. Paikan historia ja henki ovat olleet läsnä, vaikka toiminta on muuttunut.”
