Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kehottaa valtiovarainministeriötä tiedostamaan, että ihmiset eivät lakkaa sairastamasta taloustilanteen mukaan.
Tehy vaatii hallitusta turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen.
Hallitus kokoontuu tänään kehysriiheen, jossa on tarkoitus sopia uusista kolmen miljardin leikkauksista.
Tehy toteaa tiedotteessaan, että lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maan. Alueet joutuvat leikkaamaan palveluistaan ja jopa vähentämään henkilöstöään. Sairaat eivät saa hoitoa, eikä hoitovelkaa voi purkaa ilman rahaa ja hoitohenkilöstöä.
"Puhe sotesta kulueränä ja rahareikänä alkaa riittää. Terveydenhuolto on investointi, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Viime kädessä terveydenhuolto vastaa Rytkösen mukaan siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus osallistua työelämään ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Rytkönen kehottaa valtiovarainministeriötä tiedostamaan, että ihmiset eivät lakkaa sairastamasta taloustilanteen mukaan.
"Hyvinvointivaltion keskeinen tunnusmerkki on se, miten se huolehtii lapsista, sairaista ja vanhuksista. Myös kansalaiset nostavat vuodesta toiseen johdonmukaisesti eri kyselyissä sosiaali- ja terveydenhuollon kärkeen, kun kysytään esimerkiksi tärkeimpiä verovarojen käyttökohteita."
Tehy muistuttaa, että perustason palveluiden vahvistaminen hyvinvointialueilla vähentää terveyseroja. Hyvät peruspalvelut vähentävät kalliimman hoidon tarvetta. Panostus tulee kohdentaa ennen kaikkea sekä ennaltaehkäiseviin että terveyttä edistäviin palveluihin.
Tehyn mielestä peruspalveluja tulee vahvistaa monialaisella yhteistyöllä ja lisäämällä sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö-, fysioterapeutti- ja suuhygienistivastaanottoja.
Lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavia hoitajia pitää saada jokaiseen terveyskeskukseen lisää. Tämä nopeuttaa ja parantaa hoitoon pääsyä ja varmistaa, että eniten apua tarvitsevat ohjautuvat lääkärille.
Tehy haluaa vahvistaa myös lasten ja nuorten oikeutta psykiatrisiin ja mielenterveyspalveluihin. Niiden rahoituksesta ei Tehyn mukaan voi tinkiä. Myös ikääntyneiden kuntoutukseen, kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tarvitaan lisää taloudellisia resursseja.
Tehy peräänkuuluttaa myös rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista.
Alueiden rahoitusta koskeva lainsäädäntö on laadittu aivan toisenlaisiin oloihin ja aikaan ennen pandemiaa, sitä seurannutta valtavaa hoitovelkaa, Venäjän hyökkäyssotaa ja merkittävää kustannustason nousua.
Tehyn mukaan hyvinvointialueiden taloudellisiin lähtökohtiin vaikutti kielteisesti myös kuntien harjoittama sote-sektorin alibudjetointi ennen vuotta 2023.
Tehy varoittaa myös hallituksen toimeenpanemien isojen sosiaaliturvan leikkausten seurauksista. Ne näkyvät hyvinvointialueilla palvelutarpeen kasvuna ja lisärahoituksen tarpeena.
