Tehy vaatii, että vientivetoisesta työmarkkinamallista säätävään lakiin kirjataan palkkatasa-arvon edistäminen perusteeksi poiketa niin sanotusta yleisestä linjasta.
Lakiesitys eteni tänään eduskuntaan sovittelujärjestelmän vahvistamisena. Sen on tarkoitus tulla voimaan joulukuun 1. päivänä.
"Lakiin on selkeästi kirjattava palkkatasa-arvon edistäminen perusteeksi poiketa niin sanotusta yleisestä palkankorotuslinjasta. Uudistamme tämän vaatimuksen nyt, kun hallituksen esitys etenee eduskuntaan", sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Lakiesitys edellyttää, että valtakunnansovittelija ja mahdollinen sovittelulautakunta sitoutuvat niin sanottuun yleiseen palkankorotuslinjaan ja olemaan aiheuttamatta häiriöitä työmarkkinoihin.
Tehyn mukaan malli sysää paitsi naisvaltaiset sosiaali- ja terveysalan ja varhaiskasvatuksen sekä myös muut naisvaltaiset palvelualat pysyvään palkkamonttuun.
Hallituksen esitys sivuuttaa Tehyn mielestä palkkatasa-arvon tavoitteen.
Hallituksella on perustuslaillinen vastuu edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja palkkatasa-arvoa. Samaan asiaan puuttui myös lainsäädännön arviointineuvosto. Se peräänkuulutti lausunnossaan vaikutusten arviointia palkkatasa-arvon kehittymiseen Suomessa.
Rytkönen muistuttaa, että palkkatasa-arvo etenee vain neuvottelemalla sitä edistäviä palkkaratkaisuja työmarkkinapöydässä.
"Tästä oli kysymys myös vuoden 2022 neuvottelukierroksella, jolloin palkkatasa-arvon tavoitteessa edettiin pitkästä aikaa konkreettisesti."
Tehy on arvostellut lakihanketta kesästä 2023 alkaen. Lain valmistelu on kohdannut vastustusta myös muussa palkansaajakentässä sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:ssa.
Hallitus perustelee lakiesitystä velkaantumisella ja työn tuottavuuden heikentymisellä. Tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä.
