”Sote-rahoitusta tulee vahvistaa ja antaa mahdollisuus alueille onnistua. Tällä hetkellä alijäämäiset hyvinvointialueet ovat ajautumassa tilanteeseen, jossa lakisääteisiä palveluita ei voida kohta tarjota. Tätä emme voi hyväksyä”, sanoo Tehyn jäsenyys ja ammatillinen johtaja Sari Viinikainen.
THL:n selvityksen mukaan hyvinvointialueet ovat onnistuneet parantamaan perusterveydenhuollon hoitoon pääsyä digitaalisin palveluin ja laajentamalla moniammatillisten tiimien käyttöä.
”Erityisen ilahduttavaa on mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantuminen, kun erilaisia matalan kynnyksen palveluja on kehitetty ja vaikuttaviksi osoittautuneita toimintamalleja on nivottu osaksi arjen työtä”, painottaa THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi tiedotteessa.
Hyvinvointialueet ovat suunnanneet resurssejaan aiempaa vahvemmin perusterveydenhuoltoon sote-uudistuksen hengen mukaisesti. Tämä näkyy siinä, että erikoissairaanhoidon reaaliset nettokäyttökustannukset kasvoivat vuosina 2019–2023 koko maassa huomattavasti maltillisemmin (4 %) kuin perusterveydenhuollon avohoidon kustannukset (16 %). THL:n mukaan peruspalveluja on silti edelleen syytä vahvistaa selkiyttämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoja ja jatkamalla niiden toiminnallista yhteensovittamista.
THL:n arvioinnin perusteella hyvinvointialueet ovat vahvistaneet henkilöstöönsä kohdistuvia pito- ja vetovoimatekijöitä. Pula ammattihenkilöstöstä on edelleen monin paikoin vaikea, mikä on vaikeuttanut esimerkiksi lastensuojelupalvelujen järjestämistä.
Useat alueet ovat joutuneet turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin ja vuokratyövoimaan järjestääkseen lakisääteiset palvelut. Vaikeudet henkilöstön saatavuudessa ovat kireän taloustilanteen ohella toinen tekijä, joka on vauhdittanut toimipisteisiin sidottujen palveluiden keskittämistä ja digitaalisten ja liikkuvien palvelujen kehittämistä.
Nopeasti ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve, pula työntekijöistä ja kireä talous ovat vauhdittaneet vanhuspalvelujen uudistamista ja palvelurakenteen keventämistä. Painopiste on siirtymässä yhä enemmän kotiin ja arjen ympäristöön vietäviin palveluihin.
Sote-alan osaajapula ei ole kadonnut mihinkään, mikä näkyy myös tänään julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työvoimabarometrissa.
”Hyvinvointialueilla on vielä paljon tehtävää työoloihin ja palkkaukseen liittyen, jotta sote-ala saadaan pidettyä kiinnostavana ja ammattilaiset alalla”, painottaa Tehyn Sari Viinikainen.
THL:n ennakollisten laskelmien mukaan palvelutarpeeseen suhteutetut ikääntyneiden palvelujen kustannukset olivat vuonna 2023 erityisen matalia aiemmin kuntayhtymäpohjaisesti toimineilla alueilla, joissa on ehditty kehittää ja yhtenäistää palveluja jo ennen hyvinvointialueiden toiminnan alkamista.
”Muutostahti on hyvinvointialueilla nyt nopea ja huolena on mahdollinen aliresursointi, eli hoidetaanko osaa ikääntyneistä jo liian kevyissä palveluissa ja jääkö osa kokonaan ilman tarvitsemiaan palveluja”, pohtii THL:n johtava asiantuntija Nina Knape.
Hyvinvointialueiden muutosohjelmista huolimatta THL:n selvityksen mukaan näyttää siltä, että talouden tasapainottaminen vuoden 2026 loppuun mennessä realistista vain harvalla alueella. Tilinpäätösennusteiden perusteella on hyvinvointialueiden vuoden 2024 yhteenlaskettu alijäämä kasvamassa yli 1,4 miljardiin euroon. Tämä kasvattaisi vuoden 2023 alusta kertyneen alijäämän 2,7 miljardiin euroon.
Talouden sopeuttamisaikataulu on THL:n erityisasiantuntija Jutta Niemisen mukaan liian tiukka valtaosalle alueita, kun otetaan huomioon muutosohjelmien toimeenpanon nykytila yhdessä palvelujen sisällöllisen ja rakenteellisen uudistamisen vaatimien valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanoaikojen kanssa.
THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä valtakunnallisesti ja hyvinvointialueittain.
korjaus 30.10. klo 7:50 jäsenyys ja ammatillinen edunvalvontajohtaja Sari Viinikainen
