Tehy katsoo, että julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyys verrattuna yksityiseen sektoriin on kiistaton, rakenteellinen ongelma, joka on syntynyt viimeisen 60 vuoden kuluessa. Tämä johtuu siitä, että monet yksityiset työnantajat antavat palkkaliukumina palkankorotuksia enemmän kuin mitä tiukassa budjettitaloudessa elävä julkinen sektori, joka maksaa vain sopimuskorotukset.
Tehyssä nähdään, että jos laki tulee voimaan, ei jatkossa voida tehdä samanlaisia palkkaratkaisuja kuin Tehy teki vuonna 2022. Tuolloin palkkakuilua kurottiin umpeen historiallisen suurilla korotuksilla.
”Aina toisinaan on pakko tehdä korjausliikkeitä matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen palkkojen korottamiseksi. Nythän niitä on tehty hyvin harvoin, ennen vuotta 2022 näin tapahtui vuonna 2007. Jatkossa tällaisia korjausliikkeitä ei voi tehdä”, Rytkönen muistuttaa.
Palkkamonttulaki sitoisi sovittelijan kädet, sillä jatkossa säädettäisiin lailla, että muiden alojen palkat eivät voisi nousta yli vientiteollisuuden palkankorotusten tason.
Sovittelijalla ei Tehyn näkemyksen mukaan kuitenkaan ole mahdollisuutta saada tietoa vientiteollisuuden päänavaajasopimuksen todellisesta kustannustasosta.
”Tämä on mahdoton tehtävä sovittelijalle, ja aiheuttaa yhteiskuntaamme pysyvän rakenteellisen palkkasyrjinnän, jota ei millään keinolla pystytä enää korjaamaan. Kyse on laista, joka on syrjivä ja EU-oikeuden vastainen. Tällaista lakia ei pidä säätää.”
Rytkösen mielestä hallituksen puhe hoitajapulan torjumisesta näyttää nyt absurdilta sanahelinältä.
Suomalaisessa keskustelussa päättäjät viittaavat usein Ruotsin malliin. Tehyn mukaan päättäjät tekevät näin ymmärtämättä mistä on kyse. Näiden näkemysten mukaan hoitajien palkat saataisiin kohoamaan paikallisella sopimisella.
”Lopetettaisiinko tällaisten katteettomien vihjailujen ja lupausten antaminen? Eikö ole ilmiselvää, että hyvinvointialueet ovat mittavassa taloudellisessa kriisissä ja paikallista palkanmaksuvaraa ei ole”, Rytkönen puuskahtaa.
Tehyn näkemyksen mukaan palkkamonttulaki sisältää vakavia juridisia ongelmia.
”Lakiesitys on ala-arvoinen EU-oikeuden ja palkkatasa-arvoa koskevien arviointien osalta”, sanoo Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen.
